Viimekerran huoltoreissulla kaverilla käydessäni (tästä reissusta kirjoitusta kunhan ehdin kirjoittelemaan) huomasi kaverini, että taka-akseli pääsee liikkumaan luvattoman paljon. Mittarissa ~5500 Km ja pieni peloittelu kaveriltani koskien Dinlien tyypillistä "löysää perää" saivat minut välittömästi ajattelemaan laakereiden vaihtoa. Samalla jupistiin vähän ajankohtaa. Aika kului enkä saanut aikaseksi tilata osia. Kaverini ja oma aikatauluni ei kohdannut enää, jotenka meni laakereiden vaihto omatoimiseksi touhuksi. Onneksi löytyy pieni autotalli ja kasa lankkuja jotta sai mönkkärin perän ilmaan ja säätäminen alkoi. Tässä touhussa on kyllä sitten helppo tapa ja sitten on tää Ossin tapa. Kerrotaan tää Ossin tapa ja laakerit kun ovat vaihdettu ja kaikki toimii voin julkaista vielä jonkin sortin ohjeen ihmisille, jotka haluavat päästä vähän helpommalla ja jossa on vähän tarkemmin kerrottu projekti kokonaisuudessaan.

1. Tiedon hakeminen
Laakereiden löytäminen oli suht vaivatonta. Suomen suosituimmalla ATV-foorumilta löytyi hyvin nopeasti Dinlin isoveljen (90x - 450) laakerit joissa sama perä kun meikäläisellä. Pohjanmaan Teollisuus Palvelu lähetti ystävällisesti palikat ja nopealla toimituksella ne kolahtikin alta 3 päivän kotio. Itse irroituksesta oli sekalaisia kirjoituksia, mutta ei mitään kovin ihmeellistä.

2. Sormet syhyää vaihtoon
Ensimmäisenä tietenkin otin yhteyden kyseisen operaation tehneeseen kaveriini, mutta valitettavasti aikataulut eivät natsanneet - kuin vasta kesällä. Itsehän mietin tuossa kohtaa, ettei tuossa nyt viikonloppua enempää saa tuhlattua aikaa jotenka kädet vaan likasiksi.

3. Perä ilmaan ilman hallitunkkia ja renkaat irti
Koska pärrä ja autotalli on meikäläisellä ollut niin vähän aikaa en ole kerennyt niin minkään sortin työkaluarsenaalia hommaamaan tähän projektiin. Päätinkin ottaa lankunpätkät entiseltä asukkaalta hyötykäyttöön ja nostin perän ilmaan niiden avulla (pinosin lankut ja nostin mönkkärin perän niiden päälle). Ei siinä kauheeta haba-miestä tarvita, kun kokonaispaino tais huidella lähemmäs 200kg. Hylsysarja auki ja repimään renkaita irti. Hetken siinä koitettuani tuhertaa eteenpäin tajusin etten kyllä sitten saa mitenkään renkaiden pultteja auki ilman, että renkaat ovat maassa. Pärrä pois lautapinon päältä, mutterit löysiksi, pärrä takas pinon päälle ja mutterit irti. Tässä kohtaa jo mietin, että mitäköhän tästä tulee.

Jarrulevyn puolelta otettu kuva, jossa kaikki vielä ehjänä paikoillaan - huomaa myös hieno lankkupino!

4. Takajarrun ja kruunujen irroitus
Takajarrujen irroitus niiden pidikkeestä onnistui helposti. 2 ruuvia auki ja koko höskä lähtee kätöseen. Onneksi tästä oli 1kk takaisen huoltoreissunjäljiltä opit vielä päässä. Pistinkin vielä kokonaisuuden roikkumaan kaulanauhan avulla ilmaan, jottei olisi tiellä ja jottei roikkuisi letkujen varassa. Sokka irti kruunusta (eng. kielinen nimitys: HEX SLOTTED & CASTLE NUTS) ja kruunuihin käsiksi. Kruunujen kimppuun käydessäni huomasin hylsysarjani jäävän naurettavan pieneksi. 22mm hylsy ei oikeen sopinut - ei sitten sinneppäinkään. Onneksi auto oli pihassa ja kello vasta 14:00 lauantaina. Kiireen vilkkaan paikalliset halpahallit läpitte josta löytyikin (aika sikahintaan) 24mm + 27mm hylsy joilla uskoin vakaasti pärjääväni. Kotio kokeilemaan ja toteamaan, että 27mm jää auttamatta pieneksi. Fiksumpi kaveri olisi mitannut hylsyn halkasijan ennen reissua. Taas kaupoille!

30mm

Oikean kokoinen hylsy - check! Oikean kokoinen väännin - check! Renkaat pois paikoiltaan - check! Aukaise kruunua - pyörii ympyrää, tietenkin. Eli tuo kruunun irroitus olisi kannattanut tehdä kun renkaat olivat vielä maassa. Noh .... pyörät kiinni - taas laskemaan puupinolta ja toteamaan ettei avain + hylsy ole tarpeeksi pitkät jotta pystyisi vääntämään. Vanneleveys on niin suuri että ei toivoakan saada hylsyä edes huulille. Tässä kohtaa alkoi sitten kikka viitoset. Toinen pyörä irti, toisestä kädellä kiinni ja toisella jalalla potkin räikkää joka oli kiinni. Sain kuin sainkin pienellä ihmeellä toisen pään auki. Toisen kanssa menikin aikamoiseksi taisteluksi ja teksti ei ole mitenkään soveltuvaa luettavaa kenellekkään. Puukapula kahdesta kohtaa jarrulevyn ja rungon väliin ja potkimaan räikkää. Aukesi .... ja toivottavasti ei kauheeta vahinkoa tullut mihinkään.

5. Sälät irti
Molemmilta puolilta tuli sitten tavaraa ulos vemputtamalla ja kieputtamalla. Kuitenkaan oikelta puolelta ei tullut ketjujen ratasta millään. Hetken näytettyäni CRC:tä kyseiselle osalle, paljastui rattaan edestä pieni sokka joka estää rattaan liikkumisen. Olkoot siinä ja siirrytään jarrujen puolelle. Sieltä tulikin sitten puolikuuta ja ties mitä (termejä sateli monen näkösiä) enemmän tai vähemmän ilman väkivaltaa.

Suojamuovin alta paljastuu kaikennäköstä!

Jarrulevyn puolelle jäikin jarrulevyn kiinnityshärveli ja lukkosokkaa.Tässä kohtaa myös koko taka-akseli tuli pitkin pituuttaan pois ketjujen puolelta. Pakkohan jarrusatulen pidikekkin oli saada irti ja kauheella raivolla kahden ruuvarin kanssa tempomaan. Eihän siitä mitään tullut ilman kunnollisia pihtejä - paitsi käsiin vekkejä. Pihdeillä sain kuin sainkin irti pienen vaurion kera. Ihanasti kyseinen reuna on kokonaisuutta laakeripukista. Eipä kauheasti hymyilyttänyt tässä kohtaa. Saas nähdä ostanko uuden vai pitäisikö riskillä kokeilla kuinka käy. Samalla rupesin miettimään, että mitäköhän halpaseosta tuo laakeripukki mahtaa olla.

Notta näin ....

6. Laakerit ja loppumietteet
Innosta puikeena rupesin mäiskimään mitä erilaisin keinoin laakereita irti - ja ei irtoa. Kello alkoi jo tässä kohtaa lähentelemään reippaasti iltakymmentä ja päätin asian antaa olla. Ainut selkeä asia mikä muuttui oli se, että laakereiden keskellä oleva putki liikkuu nyt mukavemmin joka auttaa taas siihen, että saa paremmin iskettyä laakereita toiselta puolelta. Monen näköstä puutikkua ja muuta härveliä kokeilin, mutta mistään ei tullut mitään. Laakerit olivat paikoillaan eivätkä edes inahtaneet.

Kyllä täytyy sanoa, että olisi se paikanpäällinen apu ollut fiksu jostain haalia. Tuossa kun jälkeenpäin rupesin katsomaan piirustuksia ja juttelin kavereiden kanssa niin olisi ollut osa jos toinenkin semmosia mitkä olisi voinut jättää kiinni. Esimerkiksi se sokka joka aiheutti vahinkoa laakeripesälle .... aivan turha irroitus. Noh, eipä tästä voi kuin ottaa oppia ja jakaa se muille. Tänään saatan ehtiä naputtelemaan lisää laakereita ja ihmettelemään millä ne saisi irti. Ihmetyttää kyllä toi ruskeen värisen paskan määrä joka paikassa. Paskaa tulikin tuossa hinkattua ja rassailtua melkeen jokaisesta irronneesta osasta, mutta eipä ne siitä kovin paljon mihinkään lähteneet.

Toista osaa sopii odotella lähiviikkoina!