Kesäloman kunniaksi päätimme tehdä ystäväpariskunnan Tampereelta kanssa reissun Evon retkeilyalueelle Hämeeseen. Reissuun lähdettiin kukin omalta taholtaan, me Helsingistä moottoripyörällä ja toinen pariskunta Tampereelta mönkijällä. Lähdimme liikenteeseen puoli yhdentoista aikaan aamusta, ensimmäisenä etappina Lautapelit.fi Kampissa, mistä kävimme hakemassa syntymäpäivälahjaa toiselle tamperelaisista seuralaisistamme. Vaikka sääennustajat olivatkin pelotelleet meitä hieman heikohkolla säällä, aamun sää näytti kuitenkin ihan siedettävältä ja lämminkin oli.

Kampista suuntasimme sitten keulan pätkän moottoritietä kautta vanhalle kolmostielle, tuolle vanhalle tielle, joka mutkittelee nykyisen moottoritien molemmin puolin koko matkan aina tampereelle asti. Ensimmäinen pysäkkimme tuli noin tunnin ajon jälkeen, kun pysähdyimme Nurmijärvellä sijaitsevalle Kahvila Roosalle jaloittelemaan. Lyhyen tauon jälkeen sitten suuntasimme kulkumme kohti Hämeenlinnaa pysähtyen matkalla vielä Linnatuulessa vessatauolle. Hämeenlinnassa kävimme sitten tankkaamassa ja mukavanpuoleinen yllätys oli, kun kulutus näytti olevan siinä neljän litran pintaan. Käydessäni edellisen kerran vanhemmillani Punkalaitumella kulutus oli reilusti yli viittä litraa. Kulutus on muutenkin vähtentynyt, en sitten tiedä oikein, mistä moinen mahtaisi johtua. Ehkäpä pyörä on ollut pitkään käyttämättömänä ennen minua tai kone ollut kovin karstoittunut, tiedä sitten.

Hämeenlinnasta porhalsimme Tuulokseen, missä meidän oli määrä tavata kanssamatkalaisemme kauppakeskus Tuuloisessa. Haimme myös samasta paikasta avaimet varaamallemme tuvalle Evolla. Tuuloksesta sitten loogisesti matka jatkuikin Evolle Latvatuvalle. Viimeinen muutama kilometri matkasta oli hiekkatietä, mistä moni on minua varoitellut. Minähän en hiekkatietä pelkää, asuin nuorena hiekkatien varressa ja mopolla tullut opittua hyvinkin tarkasti, miten hiekkatie käyttäytyy kaksipyöräisen alla. Ajelimme kuitenkin varovaisesti mökille saakka, loppupään tieosuus kun alkoi olla aikamoista kärrypolkua.

Vietimme sitten iltaa mukavasti nuotiolla kokkaillen, saunoen ja Munchkinia pelaillen. Tulipahan käytyä koittamassa tuota kaverini mönkijääkin oikein kunnolla umpeen kasvaneella metsätiellä, täytyy kyllä sanoa, että pirun mukavaa hommaa oli se vaikka töitä saikin tehdä ihan tosissaan ja lämminkin tuli.

Seuraava aamu ja paluu takaisin kotiin oli edessä. Ajoimme vielä yhtä matkaa taikaisin Tuulokseen, mistä ystävämme sitten jatkoivat matkaa kohti Lahtea. Me taas palasimme Hämeenlinnaan, jossa kävimme tutustumassa Hämeen Linnaan ja kävimme syömässä Fresno nimisessä ravintolassa. Paikan ruoka oli varsin maittavaa, kannattaa käydä tutustumassa, jos sillä suunnalla pyörii.

Kotimatkalla pysähdyimme Riihimäellä ja Vantaalla. Vettäkin saimme Hyvinkään paikkeilla päällemme parin minuutin ajan ihan kaatamalla eikä minulla ollut tietenkään sadevaatteita päällä. Sen kesä kuivaa, minkä kasteleekin, sanotaan, ja housut olivatkin taas ihan kuivat, kun pääsimme kotipihaan.

Varsin kiva reissu, kiitoksia vaan mukana olleille. Pitänee ottaa uusiksi joskus vaikka vähän pidemmällä kaavalla.