Poskipala loksahti paikalleen niinkuin pitikikin ja vasemmanpuoleinen boksikin meni hienosti paikalleen. Ongelmia tuli vastaan vasta kun aloin kiinnittelemään ilmanputsarin koppaa takaisin paikalleni. Toinen kotelon pulttien vastakappaleista kun oli maalausprosessin aikana päässyt katoamaan johonkin. Kysessä ei ole mikään normaali mutteri, vaan suorakaiteen muotoinen laatta, joka menee putsarin kotelossa omaan hahloonsa. Minulla on kyllä pienimuotoinen kutina, että kyseinen pala olisi tippunut jo heti putsaria irrotellessa ja olisin laittanut sen johonkin talteen, mutta mitään varmaa muistikuvaa asian tiimoilta ei ole. No, osa kyllä löytyy lopulta, jos sen olen talteen laittanut. Viritelin kannen kiinni ryöstämällä vastakappaleeksi vastaavan mallisen palan vanhasta akusta. Pala ei ollut kuitenkaan tietenkään sopiva, vaan reilusti liian pieni, ja niinpä menikin taas tämäkin homma purkkaliimaviritelmän tekemiseksi. Tein sähköteipistä pienet kiilapalat hahloihin ja sain palan pysymään sen verran paikallaan, että sain varovasti ruuvattua pultin paikoilleen. Saas nähdä, saako pulttia enää ikinä irti ilman sahaa.
Vähän alkoi kyllä mietittämään tämän värittelyprojektin yhteydessä, että voisiko noista koteloista pyörän molemmilla puolilla luopua kokonaan. Ilmanputsarinhan voisi korvata suoraan reikään kiinnitettävällä powerfilter-tyyppisellä ratkaisulla, joita löytyy esimerkiksi biltemasta naurettavan edullisella hinnalla. Toisella puolella olevassa kotelossahan majailee kaasarin lämmittimen termostaattikytkin, jonka sijoittaminen johonkin muualle aiheuttaa hieman päänvaivaa. Kyseinen osa on ilmeisen kosteusarka sen ollessa tämän massiivisen koteloinnin lisäksi pakattuna vielä omaan muoviseen suojapussiinsa. Sen sijoittamiseksi vaikkapa runkoon kiinni olisi ilmeisesti tarpeellista koteloida se jotenkin uusiksi. Toistaiseksi nyt mennään nyt näiden boksien kanssa, mutta mikäli jossain vaiheessa ne alkavat liikaa ärsyttämään, alan sitten miettimään tuon anturin koteloimista uudelleen.
Yllättävän paljon tekevät nämä muutokset pyörän ilmeeseen eroa. Omasta mielestäni pyörä alkaa saada vähän rouheampaa ilmettä tehdasvalmisteisen kliinisen ilmeen tilalle. Ja onhan kaikki tämmöinen aina vaihtelua.
