Vilkkusäätöä

Hei taas, rakkaat lukijat! Kesä on mennyt vaudilla, eikä sitä ole liiemmin kerinnyt tietokoneen ääressä happanemaan. Nyt sitä on kuitenkin palattu takaisin sorvin ääreen työpaikalle ja syksykin sieltä uhkaavasti osoittaa saapumisen merkkejä.
Kesäloman viime metrit sujuivat mukavasti pienellä maakuntareissulla, johon sisältyi visiitti vanhemmillani Punkalaitumella, sekä mm. siskonpoikani Paavon kanssa heitetty parisataakilometrinen lenkki Pirkanmaalla.

Ennen reissua ilmeni kuitenkin mielenkiintoista ongelmaa: pyörän vilkuissahan on ollut vaivoja melkein niiden vaihtamisesta lähtien. Toinen takavilkku on vaatinut välillä aina kopauttelua, että se lähtee toimimaan, mutta nyt vika oli vähän suurempi. Vilkun reflektori oli irronnut kannastaan (todennäköisesti kopistelujen seurauksena tietenkin) ja sulattanut lampun läpi vilkun oranssista lasista. Lasia irrotellessa sitten toki lamppukin paloi.

Mielessä on jo tovin uusien vilkkujen hankkiminen tai sitten nykyisien maalaaminen, harmaat vilkut kun ovat istuneet mattamustan kanssa vähän huonosti yhteen. Kun havaitsin, että etuvilkustakin oli lasi jo hieman sulanut, päätös oli selvä: uudet vilkut tilaukseen. Uudet vilkut löytyivätkin suhteellisen pian eBaystä. Neljälle mattamustalle, metallirunkoiselle luotivilkulle (ks. kuva) jäi lopulta noin 25 euroa. Ei paha hinta, tuolla hinnalla kun ei tahdo saada kuin kierroksen polttimoja nykyisiin vilkkuhin (nykyisissä kun on 21W halogen-polttimot).

Vanhan vilkun paikkasin reissua varten kontaktimuovilla, eipähän pääse ainakaan vettä suoraan sisään. Hyvin se kestikin koko reissun, mitään ongelmia ei ollut, vaikka pyörä seisoikin välillä täydessä kaatosateessa.

Laitan kuvaa vielä sulaneestakin vilkusta, kun tässä räpeltelen vilkkujen parissa. Nyt kuitenkin pitää taas miettiä vähän työasioitakin.