maanantai 22. huhtikuuta 2013
Kyllä mä ny yhet laakerit vaihdan ... Osa II
Ja niin hyppäsi Ossi kimppuun laakereiden ja aloitti laakereiden naputtelun irti! Ei se nyt kuitenkaan ihan noin mennyt. Vanha työkaverini tuli katsomaan väkertelyäni, kun saavuin kotio työpäivän jälkeen. Ensimmäisenä kaverini nappasi liinat autosta ja kiinnitti mönkkärin perän kattotuolien välissä makaavaan 4x4" kalikkaan - vetosi työturvallisuuteen. Ihan fiksua sillä seuraavissa osissa todennäköisesti olisi mönkkäri ollut kallellaan. Samalla hetken siinä laakereita "naputeltuani" kaveri käski repimään koko laakeripukin irti. Operaatio toki oli simppeli - 3 ruuvia auki ja irtosi. Hetken pyöriteltyään totesi ystäväni, että nyt lähetään kaverinsa pajalle ottamaan ne irti. Kuten ehkä yhdestä kuvasta aikaisemmassa osassa saattaa huomata, olivat laakeri ns. aika finaalissa ja jumissa, mutta en kuvitellut ihan niin jumissa. Tallilla reipaskokonen jässikkä nappasi laakeripukin ruuvipenkkiin ja rautataltalla sekä vasaralla alkoi naputtelu. Jotenkin kuvittelin operaation olevan aika kivuton, mutta aikaa vierähti reipas puoli tuntia. Puolikas tunti rautasilla vermeillä ja penkillä .... meikäläinen meinas niitä puukalikalla ja kumivasaralla naputella. Voi olla, että oltaisiin oltu vielä ens vuonnakin ihmettelemässä.
Noh, tallilta palattuani kello visersi jo aivan liikaa jotenka homma jäi siihen. Olin kyllä järkyttynyt laakereiden kunnosta - niistä ehkä 1kpl oli enää elossa ja loput olivat aivan loppu. Mitä tuossa foorumeita lukenut niin yleensä, kun laakerit ovat kilahtaneet on menny mukana laakeripukkikin. Noh, onneksi tuolta vielä vältyttiin.
Seuraavina iltoina meni aikaa jonkin verran ihan vaan putsailuun ja järjestelyyn. Perjantaina sain yhdeksän jälkeen puhdin taas päälle ja väkertelin perää kasaan aina klo yhteen asti yöllä. Osittain kellosta ja osittain vaan huolimattomuudesta johtuen, kokomista harjoiteltiin pariinkin otteeseen. Millon mikäkin tappi tai härpäke oli väärinpäin tai väärällä tavalla yms. Törmäsin kuitenkin aika suureen ongelmaan kolmiomutterin ja puolikuiden kanssa. Sen verta isoon ongelmaan, että perän kasaaminen jäi siihen. Tarkistelin kuvia lisää ja seuraavana päivänäkin kävin jo asiaa ihmettelemässä. Asia ei kuitenkaan auennut ja lauantain muiden menojen takia piti lopettaa touhu siihen.
 |
| Kolmiomutterin holkki(?) paikoillaan - kuitenkaan ei tarpeeksi "pitkällä" jotta puolikuiden paikka näkyisi tarpeeksi. Tämä aiheutti tilanteen, että puolikuut eivät olleet paikoillaan --> ei saanut kiristettyä kolmiomutteria paikoilleen. |
Sunnuntai - pieni krapula ja pienet säryt. Lauantain pieni viihteellemeno ja perjantain rukaamiset sitten paisui sunnuntaina siten, että joka paikkaa kolotti ja sattui. Voimia keräillen sain kuitenkin itseni mönkkärin viereen. Kolmiomutteri odotti voittajaansa ja se löytyi! Jostain syystä olin 2kpl O-renkaita tunkenut stefojen jälkeen kun ne pitäisi olla ennen stefoja laakereiden edessä. Noh, koska stefat oli paikallaan ei kyseisiä O-rinkuloita enää saanut paikallensa. Tietoinen riski, mutta ei nyt kauhesti tehnyt mieli repiä pakettia taas auki. Tästä eteenpäin olikin paljon mutteria ja muuta mitä kiristeltiin ja veisteltiin ja naputeltiin - ei kuitenkaan mitään kovinkaan vaikeeta. Suurimmat punnerrukset aiheutti jarrujen kiinnitys kun jarrupalat lipsahtivat paikoiltaan pois pois. Oli pientä taistelua, mutta sain kuitenkin paikoilleen. Lopuksi vielä kaikkien mutterien läpikäyntiä ja kiristämistä ja VOILA - pärrä kasassa.
 |
| Taistelun lopputulos! (Kiristysruuvit vielä kiristämättä) |
Varovasti toki ensimmäiset metrit mentiin. En koskaan ole tehnyt mitään vastaavaa ja helposti olisi hosumisen aikana voinut jäädä jotain pois tai kiristämättä. Pieni koerundi tehtynä ja tajusin ettei jarrupoljin toimi ollenkaan. Tarkistelin eri paikoista, mutta ei mitään järkevää selitystä. Jarrukahvasta jarrutti mukavasti etujarruja, mutta polkimen toiminta oli täysi 0. Kiristin toisen kahvan vaijerin niin, että sain takajarrun edes kahvalla toimimaan. Takajarrulle kun menee vaijeri sekä letku. Vaijeri on tarkoitettu käsijarrun toimintaan, mutta tässä tapauksessa valjastin sen myös jarruttamaan tarpeen mukaan. Polkimen toiminnan laiskuus jäi edelleen mysteeriksi - etujarrut ilmattiin edellisellä reissulla ja takajarrujen ilmauksen tarkistin nyt. Tuntuu vaan ettei painetta tule jarrupaloille tarpeeksi. Kahvoilla pärrä pysähtyy nyt hiekkatiellä alle parin metrin 40-50km/h vauhdissa. Rippaassa 60km/h pysähtyy myös mukavasti.
Noh, päätettiin avopuolison kanssa lähteä käymään vähän matkan päässä hakemassa karkkia ja ajamassa ekat ajot. Kaikki meni hyvin, kunnes huomasin jarrupalojen haisevan. Olin kiristänyt siis vähän liikaa tuota vaijeria ja käännyttiin pian lähdön jälkeen takaisin hakemaan löysäämiseen tarvittavat työkalut. Kuitenkin kotipihaan päästyämme loppui "savuaminen" - taisi palat kulua tarpeeksi ettei ottanut enää kiinni. Kuitenki otettiin työkalut mukaan varmuudeksi. Tällä kertaa päästiin vähän pidemmälle, kun syttyi lämpötilan varoitusvalo. Ei ole hauskaa ei, mutta tämmöstä tää on. Pärrätin sivuun ja tarkistamaan flektin toiminta. No flekti ei inahdakkaan vaikka varoitusvalo palaa jo. Selkeesti flektin toiminnassa jotain häikkää - seuraavaksi taidankin tehdä siten, että flekti pyörii aina kun pyörä on päällä tai kytkimellisen. Eniveis siitä sitten lisää toisessa tarinassa.
Laakerit siis saatu Ossi-tyyliin vaihdettua ja viisastuttu aika lailla. Kuten aikasemminkin sanoin niin tarkoitus on kirjottaa vielä semmoinen perusteellisempi "howto"-opas myöhemmin jossa ei tarvitse niin kauheasti tehdä ylimääräistä. Ihan vaan itselle muistiin ettei tarvii toista kertaa mennä perse edellä puuhun. Seuraavaksi kuitenkin varmaan kirjoitan tuon jäähdytyksen vianetsinnästä ja "korjaamisesta".
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti