Jarrujen kanssa sotiminen vei vähän makua kevään käynnistymiseltä, mutta nyt on kausi avattu ihan oikeasti. Viime aikoina muutenkin on tekemisen innostus ollut himan toisella suunnalla, joten aikaa moottoripyörän laittoon on ollut hieman vaikea löytää...
Taisteltuani etujarrun toimimaan vuorossa oli vappuna sitten laahaavan takajarrun tutkiminen. Takapään purkaminen on suhteellisen simppeli juttu ja homma hoituikin helposti. Ainut vaan, että mitään syytä takajarrun laahaamaan jäämiselle ei oikein tuntunut löytyvän. Paloja oli niin paljon jäljellä, etten lähenyt niitä vaihtamaan ja jousetkin näyttivät olevan hyvässä kunnossa. Laakeritkin näyttivät olevan elossa. Siispä putsailun jälkeen takapää takaisin kasaan. Ja kas kummaa, laahaus oli tipotiessään.
Toinen ongelma liittyi vuotavaan kaasariin. Jostain syystä (palaan tähän myöhemmin) kaasari vuoti bensaa. Ei nyt pahasti, mutta pari tippaa sekunnissa sai pyörän haisemaan bensalta suht vahvasti. Päätin kuitenkin siirtää pyörän kotipihaan vappuviikonloppuna ja jatkaa selvittelyä sitten siellä.
Kotimatka ei sujunutkaan sitten ihan ongelmitta. Matkan varrella maksimikierrokset alkoivat putomaan rajusti ja viimeiset kilometrit mentiinkin lähes tyhjäkäynnillä. Ongelma oli hieman sen oloinen, että kone ei saisi bensaa tiettyä pistettä enempää. Ei kai nyt taas ole polttoainejärjestelmä tukossa? Tokihan syypäänä saattaisi olla jonkin sähköjärjestelmän kastuminen, kotimatkalla kun vettä tuli kuin aisaa. Epäilys kuitenkin painottui bensan puoleen, bensahanakin näytti ryytyneen yhteen asentoon, mikä viittaisi ehkä kuivuneeseen bensaan.
Pari viikkoa seisotin sitten pyörää pihassa, kun motivaatio oli hukassa ja pitäisi ostaa kannu bensan tyhjentämikseksi tankista. Eilen sitten salireissun päätteeksi päätin kipaista Clas Ohlsonilta 20 litran bensakanisterin ja alkaa selvittämään ongelman syytä. Ensimmäisenä syyniin pääsi bensapumppu. Mitään syytä ei kuitenkaan sieltä löytynyt, pumppu oli puhdas. Siispä selvittämään vähän aiempaa ongelman aiheuttajaa. Bensan liruttaminen letkusta kannuun aiheutti kuitenkin ruokatauon verran odottelua.
Purin bensahanan ja liitoksen tankista. Bensahana oli kotipihassa seisoessa alkanut taas toimia, aluksi todella raskaasti ja rutisten, mutta muutaman väännön jälkeen se alkoi taas kääntymään normaalisti. Olisiko tuore bensa sitten liuottanut hieman tuota? Mitään tukosta ei tästäkään päästä löytynyt, mutta putsailin letkut vielä varmuuden vuoksi ja kohdistin sen jälkeen tutkimukset kaasariin.
Kaasarin vuodon syy oli suhteellisen selvä. Kohokammion kannesta puuttui yksi neljästä ruuvista, epähuomiossa sitä viimen purkaneena se oli jäänyt laittamatta paikalleen. Ruuvi takaisin ja bensan tiputtelu loppui kuin seinään. Tämän jälkeen sitten pyörä takaisin kasaan, sormet ristiin ja kone käyntiin. Noin kymmenen sekunnin starttaamisen jälkeen pyörä pörisikin jo rauhallisesti.
Koneen lämmettyä lähdin pienelle koeajolle. Herttoniemen ja Itäkeskuksen kiertäminen noin 10 km lenkillä ei vihjaillut mitään ongelmaa. Siispä kotiin vaihtamaan vaatteet ja pidemmälle koeajolle. Koeajo venähti pariin tuntiin ja noin 100:aan kilometriin ja pyörä kävi ja kukkui normaalisti. Toisessa takavilkussa on näemmä jokin kontaktihäiriö, mutta takavilkut olisi tarkoitus purkaa muutenkin vielä tässä kevään aikana, joten nyt toistaiseksi se saa pärjätä napakalla nyrkiniskulla tämän tästä.
Kausi on siis nyt avattu, tänään tulin ensimmäistä päivää töihin pyörällä. Mukavasti herättää aamuinen viileys. Jarruletkun vaihdon myötä muuttunut ohjaustangon asento on parantanut näemmä ajoasentoakin mukavasti, eikä enää tarvitse nojata eteenpäin ylttyäkseen kontrolleihin. Tästä on tulossa runsaskilometrinen kesä.