Pärinää, eli kuka-mitä-missä-milloin

Moi. Minä olen Mikko. Olen reilu kolmekymppinen Helsinkiläistynyt arkielämän sankari, joka kolmenkympin kriisissä päätti alkaa rakastamaan kovaa ääntä pitäviä kulkuneuvoja. Ensimmäiseksi pärinäpurkiksi alle siunaantuikin 250 kuutioinen kiinanihmemönkijä, jonka parissa tuli vietettyä reilusti aikaa niin tallissa kuin myös tien päällä. Itä-Helsingin ihmemaan luonteeseen kuuluvalla tavalla kuitenkin mönkijällä oli tapana lähteä vieraiden kuskien matkaan yöjuoksulle ja neljännellä kerralla yöjuoksu sitten venähti niin pitkäksi, että vakuutusyhtiö päätti muuttaa mönkijän rahaksi.

Olen oikeastaan pikkupojasta asti rakastanut autoja ja moottoripyöriä, ja vaikka autoja onkin elämän varrella ollut useampiakin kappaleita, ei moottoripyörää ole koskaan mopoa kummemmassa muodossa siunaantunut. Mönkijän poistuttua perheestämme päätinkin sijoittaa sitten vakuutusrahat ja ajaa niillä moottoripyöräkortin. Kortti on edelleen ajamatta, sen ajaminen alkaa teoriatunneilla ensi viikolla Herttoniemessä Autokoulu Liekin (toivottavasti) lämpimässä huomassa.

Malttamattomana en jaksanut odotella kevättä ja korttia pyörän ostoa ajatellen, vaan pidemmän aikaa erinäisissä nettikauppapaikoista pyöriä kytänneenä lampsin itsevarmana moottoripyörä kauppaan "vaan katsomaan" erästä pientä punaista kaunotarta. No, eihän se mukaan lähtenyt. Ensimmäisellä kerralla. Viikon päästä oltiinkin sitten jo kirjoittelemassa nimiä alle papereihin ja siirryin 1993 vuosimallin Yamaha XV 250 omistajaksi. Eihän tuo mikään varsinainen tehohirviö ole, mutta eiköhän sillä tuntumaa oteta mukavasti jo ensimetreille motoristin elämässä. Ohessa ensimmäinen kuva tuosta punaisesta kaunokaisesta moottoripyöräliikkeen hellässä huomassa heti ostotapahtuman jälkeen. Pyörä odottelee kevättä vielä kaupan hoivissa siihen saakka, kunnes lumet ovat sulaneet ja moottoripyöräkortti on takataskussa.

Tämän blogin tarkoitus ainakin tässä vaiheessa on seurata hieman elämääni moottoripyörän kanssa ja siihen liittyviä asioita ja ihmetyksiä. Tervetuloa mukaan seuraamaan, miltä se arki näyttää nahkasatulan päältä.