torstai 17. tammikuuta 2013

Kerhomerkit ja messupäivystäjä

No niin, kuumeisesti odottamani kerhomerkit tulivat tänään postissa. Malttamattomana luonteena en todellakaan jaksanut odotella, että pääsisin ompeluttamaan ne jossain kiinni ja siten päätinkin tarttua itse neulaan ja ommella ne itse kiinni. Eipä ole hetkeen tullut ommeltua mitään nahkaan kiinni ja homma osoittautuikin vähän haastavaksi, kun rakas puolisoni totesi, ettei taloudestamme löydy sormustinta. Leathermanin ja kiroilun avustamana sain kuitenkin telkkaria katsellessa lopulta taisteltua merkit suhteellisen siististi kiinni.

Messupäivystäjän homma YCCF:n osastolla MP13 messuilla varmistui tuossa jo reilu viikko sitten, viikonloppuna sain käsiini päivystysajat. Minut löytää nyt YCCF:n osastolta perjantaina illalla sekä sunnuntaina puolenpäivän jälkeen. Todennäköisesti menee kuitenkin koko viikonloppu messujen merkeissä, joten näkyileehän minua sitten varmasti muutenkin paikalla.
perjantai 11. tammikuuta 2013

Posti toimittaa

Kyllä se posti kulkee mannerten välilläkin suhteellisen jouheasti näemmä. Tänään postiluukusta oli mätkähtänyt jenkeistä tilaamani heijastinselkäkuva, joka olikin tarkoitus kiinnittää ajoliivin selkään. Tarkoituksenahan olisi pääosin lisätä hieman näkyvyyttä varsinkin keväällä ja syksyllä, mutta onhan tuo muutenkin kovin päheän näköinen.

Empä malttanut odotella, että tulisi jotain muuta asiaa Itikseen, vaan lähes välittömästi lähdimmekin uudelleen liikenteeseen kotiinsaapumisen jälkeen. Painelimme suutarille toimittamaan liiviä ja selkäkuvaa, jonka suutari lupasikin kiinnittää seuraavan parin tunnin aikana 12 euron korvausta vastaan. Tokihan olisin voinut koittaa itsekkin ommella tuota liivin selkään, mutta ammattilainen saa aikaseksi paljon parempaa jälkeä ja korvauskin siitä vaivasta on hyvin kohtuullinen.

Tältä se nyt sitten näyttää. Kuva otettu varsin hämärässä eteisessä salaman kanssa, jotta heijastinefekti tulisi hyvin esiin. Taustalla oleva ovi on siis normaali puolihimmeä valkoinen, joten kuten näkyy, heijastin valaisee varsin näyttävästi.





maanantai 7. tammikuuta 2013

Värityssuunnitelmien uudelleenmietintää

Tämähän on toki varmasti jo noin suunnilleen sadas kerta, kun mietin väritysvaihtoehtoja uusiksi pyörän kanssa, mutta taas tuli vastaan tuote, joka saa ajattelemaan tätä asiaa uudelleen. Tekniikaksi värin vaihtamiseen olen nyt suunnilleen päättänyt valita teippaamisen, kun sitä on tullut pienemillä paloilla jo vähän harjoiteltuakin. Tässä nyt olen pikkuhiljaa kallistunut mattamustan/metallimattamustan värityksen puolelle, kunnes tänään törmäsin 3M:n ajoneuvoteippaussarjan kalvoihin, joista löytyy erilaisia harjattuja metallipintoja. Löytyy niin harjattua alumiinia, titaania, terästä ja hämmentävää sinistä terästä. Näistä kaikista parahaiten itselle putosi tuo harvinaisen näyttävän värinen harjattu teräs, joka on siis tuollaista raudanharmaata tummaa metallipintaa.

Hintaahan tuolla teipillä on jokin verran enemmän, kun käyttämilläni kiinateipeillä. Toisaalta, maalaamiseen verrattuna tuo teippi on edelleen halpa ratkaisu ja onhan se sitten aina poistettavissa. Jälkimmäinen onkin itselleni varsin mieluisa ominaisuus, mieltymykset ja ideat kun vaihtuvat samaa tahtia kuin sukat. 54 e metrihintaan (1,52m leveää teippiä) irtoaa nuo metalliharjatut teipit Taperoll-nimisestä firmassta täältä Helsingistä. Toisena vaihtoehtona on varsin mielenkiintoinen satiinimusta teippi, joskin pelkään satiinivärin olevan todella lika- ja sormenjälkiherkkä. Satiinimusta teippi irtoaa tosin havaittavasti kohtuullisempaan 29 e metrihintaan.

Löysinpäs tällaisen demovideon tuosta harjatusta teräksestä:

Viikonlopun väritetyt paikalleen

Tänään aamusta kävin ruuvailemassa sitten viikonlopun aikana uutta väriä saaneet muoviosat takaisin paikalleen. Samalla pyörän huolto-oppaan mukaisesti päätin pestä ilmanputsarin, joka osoittautuikin viimeiseksi kerraksi kyseisen ilmanputsarin pesun kohdalla. Ilmeisen vanha osa tuo kyseinen suodatin, koska vaahtomuovi, millä osa on päällystetty, alkoi pesun yhteydessä hapertua ikävästi reunoista. Se tuntui pysyvän vain vaivalla enää kasassa, joten sitä tuskin enää voi pestä toista kertaa. Nyt se on kuitenkin puhdas kesää varten.

Poskipala loksahti paikalleen niinkuin pitikikin ja vasemmanpuoleinen boksikin meni hienosti paikalleen. Ongelmia tuli vastaan vasta kun aloin kiinnittelemään ilmanputsarin koppaa takaisin paikalleni. Toinen kotelon pulttien vastakappaleista kun oli maalausprosessin aikana päässyt katoamaan johonkin. Kysessä ei ole mikään normaali mutteri, vaan suorakaiteen muotoinen laatta, joka menee putsarin kotelossa omaan hahloonsa. Minulla on kyllä pienimuotoinen kutina, että kyseinen pala olisi tippunut jo heti putsaria irrotellessa ja olisin laittanut sen johonkin talteen, mutta mitään varmaa muistikuvaa asian tiimoilta ei ole. No, osa kyllä löytyy lopulta, jos sen olen talteen laittanut. Viritelin kannen kiinni ryöstämällä vastakappaleeksi vastaavan mallisen palan vanhasta akusta. Pala ei ollut kuitenkaan tietenkään sopiva, vaan reilusti liian pieni, ja niinpä menikin taas tämäkin homma purkkaliimaviritelmän tekemiseksi. Tein sähköteipistä pienet kiilapalat hahloihin ja sain palan pysymään sen verran paikallaan, että sain varovasti ruuvattua pultin paikoilleen. Saas nähdä, saako pulttia enää ikinä irti ilman sahaa.

Vähän alkoi kyllä mietittämään tämän värittelyprojektin yhteydessä, että voisiko noista koteloista pyörän molemmilla puolilla luopua kokonaan. Ilmanputsarinhan voisi korvata suoraan reikään kiinnitettävällä powerfilter-tyyppisellä ratkaisulla, joita löytyy esimerkiksi biltemasta naurettavan edullisella hinnalla. Toisella puolella olevassa kotelossahan majailee kaasarin lämmittimen termostaattikytkin, jonka sijoittaminen johonkin muualle aiheuttaa hieman päänvaivaa. Kyseinen osa on ilmeisen kosteusarka sen ollessa tämän massiivisen koteloinnin lisäksi pakattuna vielä omaan muoviseen suojapussiinsa. Sen sijoittamiseksi vaikkapa runkoon kiinni olisi ilmeisesti tarpeellista koteloida se jotenkin uusiksi. Toistaiseksi nyt mennään nyt näiden boksien kanssa, mutta mikäli jossain vaiheessa ne alkavat liikaa ärsyttämään, alan sitten miettimään tuon anturin koteloimista uudelleen.

Yllättävän paljon tekevät nämä muutokset pyörän ilmeeseen eroa. Omasta mielestäni pyörä alkaa saada vähän rouheampaa ilmettä tehdasvalmisteisen kliinisen ilmeen tilalle. Ja onhan kaikki tämmöinen aina vaihtelua.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Maalia ja teippausta

Sainhan minä vihdosta viimein itseäni niskasta kiinni ja sain varattua tuon taloyhtiön Werstaan pienimuotoista Viragon muoviosien maalailua ja teippailua varten. Teippailua tekisi toki kotonakin, mutta maalaamiseen en oikein viitsisi asunnossa lähteä.

Projektina oli siis maalata airbox ja se toinen samanlainen loota toiselta puolelta pyörää mattamustaksi plastidipillä sekä teipata pyörän toinenkin poskipala hiilikuitujäljitelmäteipillä. Niinpä marssin muovikassillisen tavaraa ja osia kanssa Werstaalle ja aloin puhdistelemaan osia. Huomasin viime kerralla, että poskipalassa olleet teipinjäämät (ilmeisesti jollain edellisellä omistajalla oli ollut Yamahan logon päällä joku tarra) lähtivät hyvin pois spriikeittimen polttoaineella. Siispä puhdistukseen käytin tälläkin kertaa Hyvää Tulta.

Kun osat olivat puhdistettu, alkoi itse päällystysvaihe kummassakin projektissa. Maalailin ohuita kerroksia n. 20 min välein bokseihin ja odotellessani venyttelin teippiä hiustenkuivaajaa avuksi käyttäen poskipalan päälle. Werstaassa tehdään pääasiassa puutöitä ja havaisinkin sen pian eräänlaiseksi sudenkuopaksi teippausprojektissa: vaikka tekniikkani oli kehittynytkin edellisestä teippauskerrasta, tahtoi teippiin jäädä ilmassa leijailevan sahanpurupölyn takia runsaasti ilmakuplia. No, eipä tässä vaiheesa hommaa enää voinut mitään eikä teippiäkään ollut riittävästi uuteen yritykseen, niin annoin sitten mennä loppuun asti. Hieman liikaa tuli muutamissa reunajutuissa käytettyä voimaa ja teippi leikkasi itse itsensä täsmälleen reunaan. Toivottavasti se nyt pysyy paikallaan eikä ala repsottelemaan.

Kun olin saanut teippauksen noin suunnilleen itseäni miellyttäväksi (olen havainnut, että teippauksesa joutuu aina palailemaan välillä takaisinpäin, jotta teipin saa asettumaan kunnolla), leikkasin ylimääräiset reunoista pois ja kääntelin reunoja taas lämmittäen sisäpuolelle, jotta teippaus ei lähtisi ajan myötä repsottelemaan.

Tässä vaiheessa alkoikin maali näyttämään suhteellisen pimeässä Werstaassa ihan hyvälle, joten päätin lähteä pitämään pienen tauon ja antaa maalin kuivua. Tauko venyi (osittain suunnitellusti) parituntiseksi ruuanlaiton ja tv:n parissa ja palattuani maali olikin kuivunut jo hyvin kosketeltavaksi. Purkin kyljen mukaan Plastidip on kuivaa tunnissa, mutta nämä muutamat kokeilut ovat osoittaneet, että on hyvä odotella lopullista kuivumista ainakin pari tuntia. Maali saavuttaa lopullisen kuivumisensa parissa päivässä ja silloin häviää myös pinnassa tuntuva pienehkö tahmeus.

Palailtuani sisältä huomasin, että maalausjälki ei ollut ihan parasta parista suunasta ja peilipintainen pohja paistelikin läpi. Käänsin palat toisenlaiseen asentoon ja korotin hieman puunpalalla. Pahaksi onnekseni toinen paloista oli liimaantunut aavistuksen verran alustaan ja plastidip repesi hieman yhdestä reunasta. Plastidipin yksi suurimmista etuuksista kuitenkin on päällepaikkamaalattavuus, joten ei muuta kuin korjausmaalausta siihenkin kehiin. Parin maalauskierroksen aikana sainkin maalipinnan molemmissa paloissa itseäni miellyttävälle tasolle.

Maalin kuivuessa koitin päästä hieman suurimmista ilmakuplista eroon. Koska kalvo on kuvioitua, eivät pienet jäljet kalvossa näy mihinkään ja varovasti terävän puukon kärjellä (tähän hommaan on paljon parempi esim. nuppineula, jota minulla ei tietenkään ollut mukana) tökinkin reikiä ilmakuplien reunaan ja sain pölyhiukkasen ympärille jääneen ilman poistumaan. Ihan siisti lopputulos siis lopulta siitä tulikin, vaikka vähän pelottikin epäonnistuminen jossain vaiheessa. Sitten maali olikin kuivunut jo noin suunnilleen kosketuskuivaksi ja kannoin palikat sisälle.

Nyt aamusta kun tarkastin maalausjäljen, olin erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Samoin teippaus miellyttää omaa silmääni, vaikka pari ärsyttävää kuplaa ei suostunutkaan toistuvista yrityksistä riippumatta poistumaan kalvosta. Huomenna sitten pitää käydä ruuvailemassa osat takaisin pyörään kiinni, jos sitten samalla pesisi myös pyörän ilmanputsarin.
perjantai 4. tammikuuta 2013

Heijastin tilaukseen

Edellisessä postauksessa mainitsemani heijastinkuvioitu selkämerkki lähti nyt tänään tilaukseen. Ihan vain siksi, koska tänään on tilipäivä. Olenpahan sitten näkyvä ensi kesänä (mikäli tietysti ei ole reppua selässä). Pitänee vielä etsiä jokin ammattilainen, jonka tehtäväksi jätän merkikin (kerhomerkkien ohella) kiinnittämisen liiviin. Aiemmin kävin ompeluttamassa Virago-hihamerkin nahkatakkiin Itiksen suutarilla, joka pyytääkin merkkien ompelusta 10 e/kpl, mutta nyt ovat sen verran ahkerasti herttoniemen ompelimot pommittaneet meitä mainoksillaan, että pitänee käydä niistä tiedustelemassa hintoja moisille projekteille.
torstai 3. tammikuuta 2013

Akun kohtalo ja selkämerkkiä liiviin

No niinhän sitten siinä kävi, että akku ei elpynyt enää veden lisäyksellä. Parillakin laturilla koitin, mutta akku ottaa vain sen verran virtaa sisäänsä, että saa varashälärin vinkaisemaan hyvin vaisusti ennen, kun muut virrat saa päälle. Virtaa ei riitä edes himmeästi valojen polttamiseen saatika mihinkään muuhunkaan. Kuollut mikä kuollut, pitänee siis hakea uusi akku tässä lähiaikoina. Kiire ei toki ole, talvi kun näyttää sääennusteen mukaan tulevan taas takaisin. Biltemasta näyttää lähtevän 11Ah geeliakku kohtuullisella 50 e hinnalla. Samalla voisi hakea sieltä öljynkeräysastian ja öljynsuodattimen tässä talvella edessä olevaa öljynvaihtoa varten.

--

Bongasin tuossa eilen internettiä selaillessani varsin mielenkiintoisen selkämerkin, joka on tarkoitettu motoristeille liivin/takin selkään kiinnitettäväksi. Kooltaan 10 tuumainen merkki sisältää siedettävän näköisen pääkallologon sekä tekstin "Live Free, Ride Hardcore". Sinänsä ei mitenkään muuten kummallinen merkki, mutta mielenkiintoseksi sen tekee valmistusmateriaali, merkki kun on valmistettu heijastinmateriaalista. Turvallisuutta ajatellen voisi tosiaan olla hyvä juttu tuollainen iso heijastin selässä ja siksi vahvasti harkitsenkin tuon merkin tilaamista. Firma näyttää vieläpä toimittavan tuotteita Suomeen, postikuluineen merkille tulisi nykyisellä kurssilla hintaa jotain 25 euron luokkaa. Samaisessa verkkokaupassa oli myös muutamia muita heijastavia merkkejä, mutta oikeastaan ainut edes siedettävän näköinen oli tuo edellä mainitsemani merkki.

http://www.thecheapplace.com/reflective-patches/Reflective-Skull-Patch-Ride-Hardcore
keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Akun irroittelua ja lisää MP13 messuista

Kävimpäs ruuvaamassa akun irti pyörästä, ihan siinä mielessä, että voisi tuon latailla. Pyörästä oli satulakin auki viime kertaisen säädön jäljiltä, joten homma olikin varsin nopea. Saatuani akun irti aloinkin ihmettelemään laitosta. Hyvin pikaisesti huomasin, että akku vaikuttaa todella kuivalta, ei niin pisaraakaan nesteitä sisällä. Saas nähdä, onko koko akku entinen vai selviääkö pelkällä nesteen lisäyksellä ja lataamisella. Raahailen huomenissa akkulaturin töihin ja käväsen tänään kotimatkalla hakemassa Fixuksesta akkuvettä. Toivotaan, että pienoinen huoltotoimenpide auttaa, eikä tarvitse lähteä akkukaupoille. Eihän nuo akut nyt niin kovin hirveästi maksa, mutta parempi tietysti, jos ei tarvitsisi siihenkään laittaa ylimääräistä.

MP-messujen osalta näyttäisi nyt siltä, että pääsen YCCF:n osastolle päivystämään sekä perjantaina että sunnuntaina. Samalla tulee varmasti vietettyä muutenkin aikaa messuilla ja blogitettua ihan paikan päältä. Messuihin onkin aikaa enää kuukausi, pitänee ruveta katselemaan vähän säästöjä kasaan, jos sitä vaikka ostaisi jotain kivaa paikanpäältä.

Search

Sisällön tarjoaa Blogger.
#1300 #auto #cruisailu #kaupat #koeajo #kupla #kupla #1300 #auto #volkswagen #kaupat #koeajo #kustomointi #laturi #polttoaine #volkswagen 1300 270 3D-tulostus 801 Ace Cafe ajokertomukset ajolasit ajovarusteet amazon anime auto autokoulu Bashan beetle Bell bensaletkut bensapumppu biltema blogit Bobster Bolt Bonneville bug Bullit Dinli DMX dokumentti elokuva esittely exodus flekti H-D hanskat Harley-Davidson harrastetoiminta HD hiilet hionta honda huilu huippunopeus huolto huppu Icon igniter ilmansuodin ilmaus Indian instagram irroitus iskunvaimentimet jarrut jumissa jäähdytin Jäähdytys kaasari kaasuvaijeri kahvalämmitin kahvat kaikki hajoaa kannentiiviste kansipahvi katsastus kaupat kerrospukeutuminen ketjut kiinnitys kirjat kirjoittajat kokoontumisajot koneteräsharja korjaus ktm kuljetus kupla kuplavisiiri kustomointi kuvat kypärä kypärät kytkin Laakeri laki lataus laturi Lauge Jensen laukut liikenne liikennevirasto lisävalot lisävarusteet Lontoo maalaamo maalaus matka matkakertomukset mattamusta messut moottoripyörät motonet musta Mönkijä nopeus oheistuotteet ohjaustanko ohjelmat onnettomuus paketti pakkaaminen pakoputki pakosarja perän jäykistäminen pesu photoshop pirkkala plus katsastus pohjamaali poliisi polttoaineensyöttö posti prototyypit puhelin puhelinteline pulverimaalaus raidetangon pää raidetanko rattaat rekisterikilpi rengasventtiili renkaat reppu retro saappaat sadekeli satula scifi sissybar sivustot sr400 srv250 Street Street 500 Street 759 strut sukat suprine suutin sytytystulppa sähkö sähkömoottoripyörä takaratas talvi talvivarusteet tankorukkaset tapahtumat tarvikkeet. tavarateline tee-se-itse tehoputki teippaus tekniikka tiedotus Toukoajot Triumph turvallisuus työkalut ultraäänipesuri uutiset vaatteet Vaihto vakuutukset valot vanne vanteet varaosat varusteet varustelu venttiilihattu verkkokaupat vian etsintä videot vilkut Virago visiiri volkswagen vultus vw xs650 xv250 xv950 Yamaha yccf ylikuumentuminen änkkäri äänenvaimennin öljyproppu öljyvaihto

Kirjoittaja

Copyright Pärinää 2012