maanantai 30. joulukuuta 2013

Kahvakumit

Olen jo pitkään miettinyt erilaisia vaihtoehtoja kahvojen vaihtamiseksi. Jonkun verran pyöri mielessä vaihtoehtona vaihtaa ihan koneistettuihin metallisiin kahvoihin, joita saa ihan kohtuullisellakin hinnalla esim. Kiinasta. Päädyin nyt kuitenkin ostamaan Bilteman custom-kahvakumit, jotka irtosivat kohtuulliseen kuuden euron hintaan.

Yleisesti ottaen Bilteman tuotteissa on ainoana suurena vikana jumalattoman kokoiset B-kaupan logot joka puolella, joka ei oikein omaan estetiikkaani uppoa. Näissä kumeissa logo jää kuitenkin kätevästi piiloon ja ainoana grafiikkana kumeissa onkin päädyistä löytyvät tähdet. Hyvännäköiset peruskumit siis kyseessä.

Saas nähdä, miten tuntuma muuttuu, kun nämä kumit ovat huomattavasti paksummat kuin alkuperäiset. Ilmettä ainakin tulee mukavasti lisää.
lauantai 21. joulukuuta 2013

SR400 mainosvideo

Yamaha on julkaissut SR400:sta euroopan markkinoille mainosvideon, joka esittelee pyörää Tokiolaisessa ympäristössä. Eipä tästä nyt niin paljon voi mitään sanoa, eipä videosta ei niin hirvittävästi mitään uutta tule vastaan. Oikeastaan ainut erityispiirre oli tuossa videossa tuo päätöslause: Built to be customized, mikä kuvastaa ehkä aikalailla juuri minun käsitystäni tästä pyörästä. Kyseessä kun on niin potentiaalinen rakennusaihio varsinkin cafe racer-projekteihin, että oksat pois.

Mutta itse video:

perjantai 20. joulukuuta 2013

Moottoripyörien katsastuspakkoa ei tulossa Suomeen

EU-maat ovat päässeet vihdosta viimein jonkinlaiseen yhteysymmärrykseen moottoripyörien katsastuspakosta. Vaikka yleisesti ottaen yli 125cc moottoripyörät menevätkin EU:n alueella katsastuspakon alaisuuteen 1.1.2022 alkaen, jätettiin säädökseen mahdollisuus jäsenmaille päättää itse, ottaako maa pakon käyttöön.

Suomessa asiasta keskusteliin reilu vuosi sitten vähän enemmänkin ja silloin asiaa käsiteltiin eduskunnan valiokunnassa. Asian tiimoilta kuultiin silloin edustajia mm. liikkuvasta poliisista, Suomen Motoristit RY:stä sekä moottoripyörärakentajien suunnalta. Ja näiden kuulemisien peruseella pakkoa esittävä lakiehdotus ei sitten koskaan päätynyt eduskunnan äänestettäväksi. Perustelujakin oli aika vahvasti nykyisen mallin puolesta, Suomessa kun kovin harvoin tapahtuu moottoripyöräonnettomuuksia, joissa syynä olisi tekninen vika. Myös lyhyt ajokausi (ja talven tuoma lähes pakollinen huoltokausi) tekevät omalta osaltaan katsastuspakosta vähän rahastuksen oloista.

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteen mukaan Suomi on ollut keskeisesti mukana vaikuttamassa tähän EU:n neuvottelutulokseen ja ollut isona osana vaikuttamassa siihen, että Suomen erikoispiirteet moottoripyöräilyn osalta otettaisiin huomioon lakia säädettäessä. Ja tämä onkin tuottanut nyt tulosta.

Eli hyvältä näyttää, katsastuspakkoa ei ole tulossa kymmenenkään vuoden päästä. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö pyörästä pitäisi pitää huolta tai että laittomia viritelmiä saisi jatkossakaan rakentaa. Suomessa aiotaankin jatkossa panostaa enemmän valistukseen ja tiedottamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote asiasta löytyy täältä.
tiistai 17. joulukuuta 2013

Yamaha SR400 Suomeen ensi vuoden markkinoille




35 vuoden tuotannolla jo klassikoksi muodostunut Yamaha SR400 pyörä saadaan ensi vuodeksi myyntiin Suomeenkin. Pyörää ei olekkaan eurooppaan tuotu useampaan vuoteen.

Kuten mallistakin saattaa pystyä päättelemään, kyseessä on siis poikkeuksellisen pieni pyörä, koneella kun on kokoa vain 400 kuutiosenttiä. 17,1 kW ruiskumoottori tuottaa huippuunsa 27,4 Nm vääntöä, joten ihan riittävästi varsinkin kaupunkikäyttöön pikkupyörästä tehoa löytyy.

Olennaistahan tässä pyörässä on tietysti tuo varsin klassinen ulkonäkö. Viime vuosien retrovillityksessä ovat Triumphin Bonnevillen kaltaiset klassikkomallit nostaneet päätään, mutta Yamaha on vienyt tämän vielä pidemmälle, pyörä kun ei poikkea 35 vuoden takaisesta mallista ulkoisesti juuri mitenkään.

Onhan se pirun komea laitos ja heti alkaa tietysti mielikuvitus laukkaamaan rakentelumahdollisuuksien kanssa. Pyörähän metalliputkirunkoineen on mitä oivallisin rakennusaihio esim. cafe racer projektiin, ja onhan noita vanhempia (ja isoveljeä SR500:sta) muokattu jopa choppereiksikin.

Hintalappua ei vielä tahdo oikein kotimaahan löytyä, mutta briteissä pyörän hinta on noin 2000 puntaa halvempi kuin Bolt. Tämä suoraan käännettynä tarkoittaisi siis sellaista vähän alta kymppitonnin hintaa, mutta varmasti viimeistään MP14-näyttelyssähän saadaan se ihan oikea hintalappu SR400:lle.

Lisää tietoa Yamahan sivuilla. Ja vieläpä ihan suomen kielelläkin.
maanantai 9. joulukuuta 2013

Mönkijän korjaus uusintatarkastukseen (Päivitetty 3.1.2014)

Niinpä siinä sitten kävi, että torstain lumikeleillä tuli käytyä mönkkärin kanssa katsastuslaitoksella. Toki tämäkin oli hieman haastavaksi tehty parilla kikkaviitosella. Ensimmäinen paikka johonka menin oli lappu luukulla "emme ota muita kuin ajan varanneita". Nopeasti kännykkä auki ja vierestä löytyikin suoraan toinen katsastamo joka oli myöhäseen auki. Pärrätin pihalle ja etuoven kaffasta kiinni niin lukossa ja lappu ovessa "tänään suljemme jo klo 16" - rannekellosta tarkastus ja kello oli 16:10. Taas kännykkäsurffausta ja löytyi se kolmas paikka jonnekka soitin ja tarkistin että pääsee.

Paikkana siis toimi Pirkkalan Plus katsastus. Tilat ihan ok ja asiakaspalvelu varsin hyvää. Hintaa tuli rapiat 50eur päästömittauksien kanssa. Katsastusmies lähti pärrättimellä vetään perustarkistukset ja jäin halliin odottamaan. Pitkästä aikaa kuuli miltä pärrä kuulostaa muualla kuin kypärän sisällä ajettaessa ja ihan kivalta pötpöttimeltähän se vaikuttaa. Hallissa käytiin edestä ja takaa välyksiä läpitte ja tsuumailtiin yleisesti kuntoa. Raidetangon päässä oli välystä toisella puolella eikä itsekoteloitu mönkkärin änkkäri kelvannut. Koitin vielä vähän mussuttaa että "alkuperäset sisälmykset", mutta kuulemman mukaan "nykyään todella tarkkaa näiden kanssa" niin ei voinut katsoa läpi sormien. On sen verta vanhaa vehjettä, että kelpaa kun löytyisi E-merkintä eikä kyljessä lukisi YAMAHA.

Pärrätin tarkastuksessa!


Eli prokkiksena on nyt siis raidetangon vaihto ja uuden äänenvaimentimen metsästys.Pitkän nettisurffailun jälkeen päädyin Sammysille pistämään ilmoituksen ja kyselemään puskaradiosta. Apua tulikin pian ja pitäisi tällä viikolla käydä hakemassa 450:sen änkkäri joka pitäisi sovitella paikoilleen tavalla tai toisella. Raidetangon hintaa veikkaisin noin 50eur luokkaan. Tutulla oli tuon verta maksanut isoveljeen setti jossa tuli molemmat mukana. Miettinyt myös, että joskos samalla sitä korjaisi löysän perän (swingin puslat rikki) - siitä alustava hinta olikin aikaisemmin kysyttynä noin 50eur luokkaa myöskin.

Päivitellään tähän artikkeliin taas lisää kunhan saan osaa paikalleen!

Pakoputki - lepponen sunnuntaipäivä

Ystäväni tarjoutui auttamaan miestä hädässä. Ajelin Ylöjärveltä Orivedelle ja siellä pistettiin putki paikoilleen. Nykyinen viritys vaatikin aika paljon voimaa (kuten sen laittokin), että päästiin yleensäkin putkea edes sovittelemaan. 450 pakoputken tuloputki onkin reippaasti omaani isompi jotenka vaadittiin vähän väliputkea ja sen semmoista. Niitä sitten soviteltiin ja sorvailtiin (hitsattiin) pikkupakkasessa noin kolmisen tuntia. Kyllä siinä oli väkertämistä, mutta paikalleen saatiin ja lopputulokseen olen tyytyväinen. Vielä sille voi hieman maalia näyttää, mutta se on sitten toisen ajan murheita. Äänet pysyivät tismalleen samana - rupesinkin miettimään josko ihan suora putkikin olisi tarpeeksi hyvä :-P

Raidetanko ja ongelmallinen polttimo

Raidetanko olikin omaan touhuamiseen huomattavasti helpompi. Kun ei hitsivehkeitä, omista eikä sitten ole yläasteen pakollisen hitsausopetuksen jälkeen kokeillutkaan niin taidot ovat erittäin huonot. Homma oli erittäin simppeli ja meni kutakuinkin seuraavasti:
  • rengas irti
  • sokat irti (mutterien päässä oli sokat
  • mutterit irti
  • raidetanko + päät irti
  • uusi raidetanko samaan mittaan kuin vanha
  • mutterit kiinni
  • sokka paikoilleen
  • raidetangon mutterien kiristys
Toki hommahan ei ihan noin helposti mennyt. Ensimmäisenä vaikeudet iskivät kun piti irroittaa muttereita raidetangon päistä. "Hieman" juhmiutuneet mutterit vaativat vähän voimaa ja rasvausta. Toisekseen raidetanko joka minulle annettiin oli hieman erilainen. Ilmeisesti annettu joko väärä tai korvaava - ota noista nyt sitten selvää. Vanhassa raidetangon pään toisella puolella oli kierteet ja toisessa kuusiokolo josta sai pidettyä kiinni kun avasi. Näissä oli selkeästi tarkoitettu jonkin sortin kolo asennettavaan paikkaan, joka pitäisi raidetangon paikoillaan kun mutteria kiristetään. Uusissa sitten taas ei ollut tuo toinen pää auki vaan siinä näytti olevan jonkin sortin suoja (mikä on siis huomattavasti parempi tosin). Tämä vaati siis hieman ohkaisia pihtejä jotta pään sai pidettyä kiinni mutteria kiristettäessä paikoilleen. Paikoilleen kuitenkin menivät ja mutterit sain kireälle (pitää kylläkin muistaa tarkistaa 100km ja 200km jälkeen). Raidetangon pituudenkin sain suoraan oikein (jos en väärin muista niin 10 kierrosta molempien päiden pyöritystä) ja mutterit vain kireälle. Ohjekirjan kiristysarvot eivät olleet mitään päätähuimaavia. Pitänee myöskin tarkistaa noiden mutterien kireys pariinkiin otteeseen.

Päätin operaation jälkeen vaihtaa vielä palaneen polttimon. Noh, normaalisti johdot irti ja polttimoa irroittamaan. Polttimo ei kuitenkaan liikahtanutkaan. Kokeilin venkuttaa niin paljon kuin tuossa tilassa (joka on todella pieni) pystyi, mutta mitään liikettä ei tapahtunut. Varmaan noin vartin siinä tappelin kunnes päätin ottaa koko umpion irti. Tätäkään tietenkään ei ole tehty helpoksi. Etukate pitää irroittaa kaikista kiinnikkeistä + umpio irti. Pientä sorminäppäryyshaastetta oli ja aikaa meni mukavasti. Lampun irroittamiseen sai käyttää ihan uskaliaasti väkivaltaa ja loppuenlopuksi se hajosi umpioon. Umpio kuitenkin ehjä ja mitään vahinkoa tai ainakaa näkyvää ei ollut. Uusi tilalle ja kiinni. Taas joutui huomattavasti kikkailemaan, että kaikki meni kohdalleen mutta lopulta kaikki saatiin kasaan ja homma toimi. Huvittavinta tässä kohtaa oli kuitenkin huomata, että aikaa meni polttimon vaihdossa lähemmäs toista tuntia ja raidetangon vaihdossa vain puolisen tuntia. Täytynee pitää kyseinen halpispolttimo hetken ainakin poissa listoilta, jos olisi vaan materiaaleista kiinni.

Kaikenkaikkiaan taas mukavaa puuhastelua työpäivän jälkeen ja tulipahan opittua yhtä sun toista. Loppusilaukseksi pitäisi viela taka-swingin setit vaihtaa ja siihen sainkin ruotsalaiselta ATVHusetilta mukavan tarjouksen kotiinkuljetettuna 2vko tilauksesta, että taidanpa kokeilla heidän asiakaspalveluansa niihin osiin. Selkeästi tarvitsisi taas lisää työkaluja - eiköhän se B-kauppa kutsu taas :)




sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Talven ensimmäinen tallipäivä

Nyt kun on saatu sitä luntakin tänne Helsinkiin ensimmäiset millimetrit, on ajokausi virallisesti ohitse. Ja sehän tarkoittaa sitten sitä talven puuhastelua pyörän kimpussa. Pitkän viikonlopun kunniaksi päätikin viettää yhden päivän pyörän kimpussa sovitellen uusia hankintoja pyörään. Alun perin piti minun raahatua pyörän kimppuun jo lauantaina, mutta eihän sitä nyt lauantaina jaksanut. Niinpä pyörän kimpussa kuluikin sunnuntaipäivä.

Projektina oli siis saattaa käyttöön viime aikoina postista kolahdelleet uudet osa, eli tarkemmin takavalo, iskarit ja jarru/kytkinkahvat. Samalla tarkotus oli katkaista myös takalokari vanhan takavalon yläpuolelta, jotta takalokariin lampun jäljiltä jääneestä korokkeesta päästäisiin eroon.

Pääsin hommiin siinä noin puoli yhdentoista nurkilla, ja ajattelin aloittaakin helpoimmasta päästä. Eli kahvoista. Ja todella vaivatontahan se on ruuvata kiinni suoraan omalle pyörälle tehtyjä osia: ruuvi auki, kahva irti ja uusi kahva tilalle. Noi kymmenessä minuutissa uudet kahvat olivat paikoillaan. Hieman jouduin hakemaan jarrukahvalle sopivaa säätöä. Kahvat on hieman eri muotoiset ja lähempänä itse gripejä, mutta näin lyhytsormisaena se on pelkästään hyvä asia. Ja hyvältähän ne näyttävät.


Seuraava homma olikin sitten ehkä etukäteen eniten mietintää aiheuttanut iskareiden vaihto. Kyseessähän on siis Honda Rebelin takaiskarit joiden lukemani perusteella piti käydä suoraan Viragoon. Pituuseroa näillä iskareilla on huomattavasti eli parisen tuumaa, ja iskarin travelkin on 1,76 tuumaa lyhyempi. Eli simppelillä matematiikallahan tästä pääteltynä perän "jouset pohjassa" korkeus ei laske juurikaan, mutta vakiokorkeus laskee huomattavasti ja perä jäykistyy jämäkämpien jousien takia todella paljon. Päänvaivaa kuitenkin iskareita etukäteen tarkastellessa aiheutti puslat ja toisessa puslassa oleva holkki. Pyörän manuaalin mukaan kun molemmissa päissä pitäisi olla samankokoinen reikä, mutta iskareissa on toisessa päässä metalliholkiton 14mm reikä ja toisessa 10mm rei'ällä oleva metalliholkillinen pusla.

Mutta rohkeasti vaan pyörää purkamaan. Ensin pyörä tunkilla ylös, takapyörä pois ja iskari irti. Ja kyllä, Viragon iskarissa on molemmissa päissä holkiton 14mm reikä. Pikainen mittaus kuitenkin kertoi, että holkin poistamalla niin olisi myös uusissa iskareissa. Mutta eihän se holkki sieltä käsin tule pois. Mikäpä siis avuksi? Pikainen viritelmä pultista, aluslevystä ja kolmesta mutterista sai ajaa kotikutoisen ulosvetäjän tehtävää (ks. kuva) ja sehän toimi kuin elämän mieli: holkki tuli ulos lähes pelkästään sormilla vääntäen.

Sen jälkeen sitten irrottelin toisenkin iskarin ja aloin mallaamaan uusia iskareita paikalle. Ja nehän sopivat tosiaan ihan suorilta Viragoon. Jo ilman takapyörääkin ero perän korkeudessa oli silmin nähtävä:



Seuraavaksi sitten vuorossa oli toinen vähän itseäni epäilyttänyt projekti, jossa voisi tehdä peruuttamatonta vahinkoa pyörälle. Mainittakoon, että tämä on nyt ensimmäinen modifikaatio, jota en pysty enää palauttamaan takaisin alkuperäiseen muotoon. Vuorossa oli nimittäin takalokarin sahaaminen.

Irroitin ensimmäisenä takavalon ja heijastimen. Simppeli homma, muutamalla pultilla lokarin alta kiinni. Heijastin oli tosin ristipääruuvilla yläpuolelta kiinni ja todella kovassa. Meinasi loppua kanta ennemmin tuosta ruuvista kuin ruuvi aueta. Mutta aukesihan sekin lopulta ja heijastinkin lähti irti.

Seuraavaksi leikkasin paperista noin suunnilleen suunnittelemani mukaisen sapluunan ja teippasin sen pyörään kiinni. Sehän näytti heti kerrasta oikein hyvältä. Siispä piirsin mustalla tussilla sapluunan kuvion lokariin ja kaivoin konepistosahan esiin. Tässä vaiheessa tosiaan ihan hippasen jännitti, kun ei ole tuota laitetta koskaan tullut käytettyä vielä metalliin. Mutta hienostihan se meni, ensimmäinen ulkoreunasta keskelle veto meni ilman ongelmia, lukuunottamatta heti lähtöön irronnnutta terää. Voisi tarkastaa terän kiinnityksen ennen kuin alkaa sahaamaan. Toisella puolella katkaisin yhden terän heti alkumetreillä, mutta sen jälkeen homma sujui ilman ongelmia. Ihan uskomattoman nättiä jälkeä tuolla saa, tuskin olisi tullut rälläkällä läheskään noin siistiä.

Vähän reunojen siistimistä hiekkapaperilla ja siinähän se. Maalipintaa en säälinyt hioessa, pyörähän on menossa maaliin tänä talvena.




Sitten oli enää jäljellä se teknisesti vähiten epäilystä aiheuttanut homma, eli tuon uuden takalyhdyn asennus. Homma alkoi rekisterikilven ja vanhan kilpivalon irroittamisella. Totesin tässä yhteydessä, että tuo kilpiteline näyttää olevan suomalaisen kilven levyinen. Olin alun perin suunnitellut kiinnittäväni valon kilpitelineen taakse, mutta telineen sivurauta tuli ikävästi tielle. Poistettuani kilpitelineen taustapehmusteen sain kuitenkin sommiteltua sen telineen päälipuolelle, joskin tästä syystä kilpi jää aavistuksen koholle. Eipä se sieltä silti näy. Kiinnitysruuvien leveys takavalossa näytti sattumalta olevan täsmälleen sama kuin suomalaisessa rekisterikilvessä, joten uusia reikiäkään ei tarvinnut alkaa porailemaan. Eli ruuvit kiinni ja vetelemään sähköjä.

Vedin lampulle kokonaan uuden piuhan, vaikka periaatteessa olisin voinut käyttää vanhoja kilpivalon johtoja. Maat otin kilven takaa pultin takaa.


Sähkön ja liittimien kanssa näperrellessä unohdin pyörään valot päälle ja tyhjensin sitten akun melkein kokonaan. Sain kuin sainkin pyörän kuitenkin käyntiin ilman apuvirtaa ja pari lenkkiä parkkihallissa ja tyhjäkäynti kamojen keräämisen ajan sai akkuun riittävästi virtaa. Pitää ladata akku lähiaikoina talvisäilytystä varten muutenkin täyteen.

Olen kyllä todella tyytyväinen tämän päiväisiin tuloksiin, pyörä näyttää ja tuntuu ihan toisenlaiselta. Ja enemmän ja enemmän omaltani.


perjantai 29. marraskuuta 2013

Mönkkärillä ajaminen talvisin

Päätimpäs tuossa kirjoitella vähän tekstinpätkää siitä mitä kannattaa ottaa huomioon, kun lämpötilamittariin alkaa tulemaan alle 0 astetta.

1) Ajovarusteet


Kerrospukeutuminen on tie voittoon aina, kun on kyse kylmästä. Meikäläinen on seuraavalla yhdistelmällä pärjännyt (eli siis noin 30-50min työmatka taittuu mukavasti) noin -10 - -15 asteen pakkasissa.

1. kerros : Perus kalsarit + T-paita
2. kerros: Perus väliasu - pitkät housut ja pitkähihanen paita (ns. base tai 1st layer tai tekninen väliasu tyyppinen)
3. kerros: Fleece väliasu - pitkät housut ja pienellä kauluksella oleva paita
4. kerros: ajoasu (M-racingin vettähylkivä keinokuituasu)
Jalat: Muck Boot Tay Sport
Sukat vähän fiiliksen mukaan: tennarit / tekniset sukat / paksut tekniset sukat / perinteiset villasukat ja kaikki näiden yhdistelmät
Kaula: Buffin perustuubi / Buffin fleecetuubi
Hanskat: Perinteiset lasketteluhanskat ja alla tarvittaessa lisää
Huppu: Sinisalon kelkkahuppu
Kypärä: Fox V1 + Oakley Crowbar Dual Lens

Elikkä vaatetta on ja olo on sen mukainen! Toi perus väliasu ei tarvitse olla mikään 100eur paketti vaan itse taisin ostaa Peakin setin joskus ~30eur. Mikäli haluaa varmistaa erittäin mukavan lämmön niin tuohon ekaan kerrastoon saa jo rahaa tunkea vaikka 200eur :) Fleecestä tehty väliasu oli myös erittäin halpa, muistaakseni prismasta ~30eur. Pitää lämpösenä ja tullutki käytettyä muutenkin sitä ulkohommissa aika paljon. Ajoasu on sitten taas sama mikä on kesälläkin (irroitettava "vuori" antaa vähän lämmikettä) enkä ole nähny tarvetta paksummalle kelkka/pilkkihaalarille. Varmasti semmoisella saisi vielä (johtuen toppauksista yms) lisää lämmikettä talvipäiville. En kuitenkaan tiedä kuinka hyvin sitten pilkkihaalarin kanssa tuo crossikypärä istuisi, mutta kaulan toki saa aina torpattua hyvin buffilla / buffeilla siten ettei se haittaa vaikkei puku itsessään kaulaa täysin suojaa.

Jalkoihin ostin kesän maiharien jäädessä kylmiksi kunnon kengät - eikä sitten kaduta pätkääkään. Noilla voi käydä hakemassa postin 100m päästä -20 asteen pakkasessa tennissukkien kanssa eikä varmasti ole kylmä. Sopivat ajoon varsin hyvin, mutta mikäli vaihteita tarvii vaihdella (itsellä automaagi) niin tappia tarvii varmasti nostaa. Loppuenlopuksi kestävyydestä ei tietoa, mutta ainakin jo yhden talvi - kevät - kesä - syksy kestänty. Nykyään kumisaappaissa on juurikin ongelmana ulkokuoren kestävyys. Sukat taas saappaan sisälle menee ihan fiiliksen ja ilman mukaan. Välillä tuntuu, että tennissukat on liikaa ja välillä taas tuntuu ettei paksut vaellussukatkaan riitä. Tuo jalkojen lämpötila on niin persoonallinen (ja itsellä päivästä kiinni), ettei oikeen mitään varmaa ole.

Hanskat on myös vähän semmoinen mielipide kysymys. Pitäisi olla näppärät ja lämpimät - kaksi adjektiivia jotka harvoin toteutuvat hanskoissa. Olen kuitenkin itse ollut no-can-do -tyyppisiin lapasiin ja alle laitettaviin sormikkaisiin. Kokeilemalla selviää paras yhtälö juuri sinulle :) HUpun kanssa on myöskin tismalleen sama tilanne. Pään muodot on niin erilaiset jokaisella, että se oma "paras" löytyy vain ostamalla kasa huppuja ja testaamalla. Yksikään huppu tuskin on huono, mutta istuvuudessa on huomattavia eroja.

2) Renkaat


Tässä päästäänkin sitten astetta mielenkiintoisempaan ja moneen eri koulukuntaan oleviin mielipiteisiin. Talvella tuppaa olemaan seuraavista yhtälöistä käytössä joku jollakin.

- Nappularenkaat ilman nastoja
- Nappularenkaat ruuvvattavilla nastoilla - http://shop.teamlaine.fi/tuote/v-cut-nastat-3-16-x-3-4-250-kpl/74-12604-1/
- Nappularenkaat liikkeessä nastoitettuna
- Nastarenkaat liikkeestä
- Katurenkaat ruuvvattavilla nastoilla - http://shop.teamlaine.fi/tuote/v-cut-nastat-3-16-x-3-4-250-kpl/74-12604-1/
- Katurenkaat liikkeessä nastoitettuna

Itse menin ensimmäisen talven nappuloilla ilman mitään nastoja. Renkaita kun ei saanut laillisesti nastoitettua liikkeessä ja ruuvattavat nastat ovat taas laittomat yleisellä tiellä. Jokaisessa on hyviä ja huonoja puolia: ruuvattavat nastat ovat laittomat, liikkeen nastat saattavat lähteä todella helposti rajummassa ajossa irti yms yms yms. Foorumeilta kannattaa hakea vähän lisävauhtia näihin mielipiteisiin. Itse menen toistaiseksi vielä puhtaasti nappulalla, koska en ole vielä jäänyt mihinkään jumiin tai tullut vaaratilannetta jossa olisi tarvinnut nastoka *kop-kop-kop*.

3) Ajokin varustelu


Alla vähän listaa erilaisista varusteista joita kannattaa miettiä asennettavaksi mikäli haluaa lisää mukavuutta ajamiseen talvella:

- Käsisuojat - http://matako.fi/catalog/product_info.php?products_id=255
- Kahvalämmittimet - http://matako.fi/catalog/product_info.php?cPath=57_130&products_id=680
- Tankorukkaset - http://hanxkauppa.fi/product_details.php?p=1564
- lohkolämmitin
- lisävalot
- mittariston himmennys ( esim auton tummennuskalvolla)

Käsisuojat antavat mahtavaa suojaa viimaa vastaan. Käsien lämpötila pysyy huomattavasti paremmin mukavempana ja tähän yhdistettynä kahvalämmitin ja/tai tankorukkaset niin voi ajaa talvisinkin vaikka kesähanskoilla ja ote on silloin tangosta toki huomattavasti parempi. Lohkolämmitintä ei ole saatavilla joka merkki/malli -yhdistelmään, mutta aika hyvin niitä tuppaa olemaan. Lisävalot ovat myöskin hieman mutkikkaampi juttu lain ja kaiken muun ollessa mukana, mutta itse ainakin huomannut, että syksy/alkutalvi ovat erittäin haastavia aikoja tuolle Dinlille selvitä riittävällä valaistuksella. Tähän kun lisätään vielä erittäin kirkas mittariston valo niin pakka on aika huono. 

Indian Motorcycle VIP-esittelytilaisuus @ Bike World, Vantaa

Indian on varmasti tuttu klassikkomerkki kaikille moottoripyöristä kiinnostuneille. 1901 perustettu moottoripyörävalmistaja valmisti viime vuosisadan alkupuoliskon ajan nykyään jo legendan asteelle nousseita moottoripyöriä Yhdysvalloissa. Tuotannon loputtua 1953 jälkeen on ollut vuosien varrella sitten useita yrityksiä herättää legenda henkiin, mutta jokainen niistä on hiipunut pikkuhiljaa unholaan.

Polaris Industries, tuo moottorikelkoista ja mönkijöistä lähinnä tunnettu suuri amerillalainen talo, osti vuonna 2011 Indian Motorcycle-tuotemerkin ja parin vuoden intensiivisen suunnittelun jäljiltä Polaris tuokin nyt kolme uutta moottoripyörää Indian merkin alla markkinoille. Ihan outo alue moottoripyörien valmistaminen ei Polarikselle ole entuudestaan, nykyään kun myös Suomen katukuvassa törmää tämän tästä Polariksen toiseen moottoripyörämerkkin, Victoryyn.

Uusia malleja on siis kolme: Classic, Vintage ja Chieftain. Ihan halvoista fillareistahan ei nyt puhuta, halvin näistä (Classic) kun omaa halvimmillaankin  32950 euron hintalapun ja Chieftainista jo köyhtyykin halvimmillaakin 38950 euroa. Mutta jos lompakkoa pakottaa ja rahaa tuntuu olevan laittaa tuon verran pyörään, niin kannattaa totki ottaa Indian vertailuun.

Ihan hirvittävän isolla volyymilla ei Indianeja ainakaan alkuun Suomessa tulla myymään, nyt ensimmäiseen tuotantoerään on Suomeen varattu eilisen tiedon mukaan 16 kappaletta, joista oli eilen jo melkein puolet myyty. Vielä kuitenkin on mahdollisuus saada lisää pyöriä tuohon tilaukseen, joten jos omaa inkkaria halajaa, kannattaa pikaisesti ottaa yhteyttä lähimpään myyjään.


Polaris ja Bike World Vantaa jäjestivät kutsuvierastilaisuuden, jossa pyörät esiteltiin yleisölle. Kutsun sai tilaamalla Indianin uutiskirjeen. Ja kyllähän nämä sen verran minuakin kiinnostivat, että paikalle piti päästä. Ja tarve oli ollut näemmä monella muullakin, paikalla oli henkilökunnan edustajan mukaan reilu kolmesataa motoristia.

Näyttävien mainosvideoiden ja sisään ajamisen saattelemana siis pyörä paljastettiin hämmästelevälle porukalle ja tarjolla oli varsin amerikkalaista texmex-ruokaa, kaljaa ja colajuomaa. Musiikki raikasi ja yleisö ihmetteli pyöriä. Ilmassa oli juhlan tuntua, niin kuin sanotaan.

Pyöriä pääsee ihmettelemään ensi viikolla kutsuvierastilaisuuksissa Turussa, Tamperella ja Lahdessa. Sen jälkeen pyörät ovat nähtävänä seuraavan kerran MP14-näyttelyssä.

Mutta antaa muutaman kuvan puhua puolestaan, niistä varmasti käy paljon paremmin selville, millaisista pyöristä on kyse. Lisätietoa ja tekniikkaa voi sitten tutkistella vaikkapa Indianin virallisilta sivuilta.












keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Ja lisää paketteja


No kyllä se posti nyt hemmottelee. Tuli sitten taas paketti eilen, tällä kertaa tilaamani jarru- ja kytkinkahvat. Ja teeman mukaisestihan tässä menään, pääkallothan ne koristavat vipujen päätä. Nyt pitää kyllä alkaa rauhoittamaan näiden pääkallojen kanssa, tai sitten pitää alkaa vetämään täysin överiksi ja pistää kaikki osat pääkalloilla koristaen, mitä vaan vaan voi. Ehkä kuitenkin ensimmäinen vaihtoehto.

Komean näköisethän nuo ovat. Nätti kromi ja asiallinen muotoilu. Pikaisesti tarkasteltuna näyttäisivät jopa olevan ihan sopivatkin, joskin sehän selviää, kun niitä koittaa ruuvata paikoilleen. Ainakin vaierien ja kiinnitysten paikat näyttävät olevan aika lailla identtisesti alkuperäisten kanssa.

Nyt sitten pitäisi vielä keksiä jostain vähän aikaa tuolla tallissa, jotta saisin uudet osat paikoilleen ja takalokarin ja tankin maalaamoon. Odotan kyllä innolla miltä pyörä näyttää, kun kevään ensimmäiset ajokelit ovat käsillä.

Tässä vielä toinen kuva noista kahvoista:

tiistai 26. marraskuuta 2013

Supirine Exodus, takamoottorinen ihmevekotin



Amerikkalainen Suprine Machinery on tuomassa markkinoille hieman erilaisempaa moottoripyörää. Prototyypin asteelta jo ihan tilattavaksi edennyt Exodus on takamoottorinen moottoripyörä, joka lupailee suorituskykyä vähän toisenlaisella ajatusmaailmalla.

BMW:n 1,2l boxer mottori tarjoaa perusmallissa 126 hummaa ja 120 Nm vääntöä. Puhtia siis tuntuisi olevan aika lailla ja hyvin aerodynaamisen muotoinen rakenne tarjoaa myös matalan ilmanvastuksen. Ja jos se ei riitä, niin tulossa on myös paranneltu G-malli, jossa koneessa on lisäksi turbo ja jarruja on tehostettu huomattavissa määrin.

Pyörässähän on periaatteessa ihan ohjaamo penkkeineen kaikkineen (joskaan penkki ei ainakaan näissä protomallin kuvissa näytä siltä, että siinä kiinnostaisi istuskella yli 10:ntä minuuttia kauempaa), mutta ratin sijasta ohjaaminen on toteutettu ohjaustangolla.

Ihan halpa kaupunkimopohan tämä ei ole, hintalappu on vielä tällä hetkellä arvio, mutta perusmallille arvion mukaan kertyy hintaa noin 55 tuhatta dollaria ja G-versiolle yli satatonnia. Saapas nähdä, tuleeko näitä ikinä nähtyä missään luonnossa.

Pyörään voi tutustua tarkemmin ja, jos lompakossa on ihan liikaa rahaa, omansa voi tilata Suprine Machineryn webbisivuilta.

Ovikello soi

"Ring, ring", sanoi ovikello.

Syvä hiljaisuus. On sanottu, että suuret mielet ajattelevat samalla lailla. Ja niinhän meilläkin, molempien ajatus oli: ei ole tulossa vieraita, siellä on joko joku uskonnontuputtaja, keräys tai kaupustelija. Turha sitä on mennä avaamaan.

"Ring, ring", sanoi ovikello uudestaan.

"Menisi nyt jo pois", huomasin ajattelevani. Jokin kuitenkin kutkutteli takaraivossa. Voisikohan siellä olla jotain tärkeää, kun ihan kahdesti soittaa kelloa. Normaalisti kun nuo kaiken tuputtajat ja kerjääjät soittavat tasan sen kerran.

Niinpä siirryin ovelle ja varautuneena avasin oven. Keltapunaisiin halaareihin pukeutunut iloisen oloinen heppuli hymyilee oven takana ja sanoo: "Moi, sä oot varmaan Mikko? Mulla olis sulle tämmönen paketti"

Katsoin miehen kädessä olevaa kookasta pakettia. Voisiko se olla tosiaan SE?

Häkeltyneenä kuittasin paketin digitaaliseen päätteeseen ja siirryin sisätiloihin. Paketti oli painava ja juuri oikean kokoinen. Ja äärimmäisen hyvin pakattu. Niin hyvin itseasiassa, että ilman veistä ei tahtonut moninkertaiseen vaahtomuovimattoon ja teippiin kääritty aarre tulla esiin.

Lopulta lattialla oli kuitenkin kasa lähes väkivaltaisesti revittyä pakkausmateriaalisilppua ja itse paketin sisältö paljastui eteeni.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Takakallo

Joulu on selkeästi jo täällä: posti toimitti tänään Saksasta tilaamani takavalon. Ja hyvältähän se näyttää, jopa paremmalta kuin kuvista olisi uskonut.

Kuvista ei kovin hyvin tullut esille, että valossa on 5:llä ledillä toteutettu rekisterikilpivalo. Tämä oikeastaan sitten ratkaiseekin pohdinnan siitä, pitäisikö valo laittaa takalokariin vai kilpitelineeseen. Nykyinen pikkuled saakin nyt siis kyytiä ja lamppu tulee komeilemaan kilpitelineessä.  Hieman leveähkö tuon kiinnitys näyttää olevan, saas nähdä joutuuko kiinnikkeelle näyttää rälläkkää.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Harrikalta kaksi pienikoneista pyörää

H-D:n viime vuosikymmenten meininki aina vain kasvattaa moottorin kokoa moottoripyörissä on nyt näyttänyt saavan jonkinlaisen päätepisteen. Harrikka nimittäin tuo markkinoille ihan uudenlaisen päänavauksen kahden uuden, pienikoneisen pyörän muodossa. Ihan nyt mistään minun kaupunkimopon tehoisesta pikkupyöristä ei toki ole kysymys, nämä uudet tulokkaat kun on varustettu 500- ja 750cc moottoreilla.

Myös nestejäähdytys on jotain uutta, mitä ei olla H-D:n pienemmissä pyörissä nähty. Nestäjäähdytyksestä tosin mielestäni sitten kärsiikin pahasti pyörän ulkonäkö. Ja vaikka modernin näköinen bobberi tuo muuten onkin, ei se saanut kyllä minussa mitään samanlaista leimahdusta aikaiseksi kuin vuosi takaperin Yamahan XV950 sai.

Viralliset sivut

Takaiskareita

Olen jo pitkään haaveillut perän madaltamisesta Viragosta ja nyt kun sopivasti oli rahaa käyttää tähänkin, päätinkin tilata Honda Rebel CMX 250:n takaiskarit pyörään. Kyseessähän on varsin yleinen modi, jolla saadaan noin kaksi tuumaa pois koko iskarin pituudesta ja tuuman verran pois iskarin travelista. Perän pitäisi siis laskea tällä keinolla huomattavasti. CMX:n iskarit ovat huomattavasti jäykemmät, joten myös lisää vakautta perään saadaan sitä kautta.

Vähän epäilytti, että mahtaako pyörällä pystyä ajamaan kaksi päällä, mutta pikainen googlettelu kertoi, että siitä ei pitäisi tulla vielä noilla iskareilla ongelma. Jos asiasta nyt tulee kuitenkin ongelma, niin ainahan sitä voi sitten hätistää emäntää hankkimaan oman pyöränsä, heh heh.

Löysin tällaisen kuvan netistä, jossa on xv250:een vaihdettu CMX:n iskarit:

Muutenkin setup näyttää tuossa pyörässä aika lailla perän osalta siltä, miltä toivon talven jälkeen pyöräni näyttävän (joskin toivon, että saan lokarin pätkäisyn tehtyä ihan vaan hieman siistimmin).

Nähtäväksi sitten jää, miten mahdollista noiden iskareiden myötä on vaihtaa pykälää suurempaan takarenkaaseen, mikä on todennäköisesti edessä ensi kesän jälkeen, kun renkaat alkavat olla loppu.
maanantai 11. marraskuuta 2013

Talven säädöt osa 2, eli lisää palikkaa tilaukseen

Noin, eli nyt sitten lähti takalyhty tilaukseen Saksasta. Ja kun olen lampun saanut, lähtee sitten siitä takalokarista pätkä ja vanha takavalo pois. Jos sitä bobber-ilmettä saisi sitten haettua vähän paremmin. Vähän vielä mietityttää tuo takavalon sijoittaminen. Toisaalta tekisi mieli laittaa valo takalokariin, mutta taas toisaalta se olisi varmasti hieno kilpitelineeseenkin kiinnitettynä. Pitää tutkia asiaa takemmin, kun takavalo saapuu.

Huomasin myös viikonlopun pitkähköllä autoreissulla, että vanha puhelimen autolaturi ei jaksa pöhistä enää riittävästi, että lataisi puhelinta, kun käyttää navigaatiota ja kuuntelee musiikkia samaan aikaan. Pistimpä siis Kiinasta tilaukseen 4 kappaletta puhelimen latureita, hintaa näille tuli hieman alta 10 euroa yhteensä.

Yhtenä mielenkiintoa herättäneenä asiana mainittakoon Helsingin Kaupunkiverstas, missä voivat helsinkiläiset käydä leikkimässä mm. tarraleikkureilla ja 3D-tulostimilla. Tarraleikkuri tulee varmasti hyödylliseksi siinä vaiheessa, kun mopo on saanut uuden värin ja 3D-tulostimellekin olen jo vähän kehitellut ideoita hyödynnettäväksi mopon ulkonäössä. Jälkimmäisen ensimmäinen mielestäni toteuttamisen arvoinen idea liittyy nopeusmittariin, lähinnä mittarin peittävän kuoren muodossa. Toteutus on tosin tällä hetkellä vielä vähän vaiheessa, kun nuo mallintamistaidot ovat asteen verran ruosteessa. Mutta mielenkiinnolla kyllä odotan, että saan jotain mallinnettua ja käytyä tulostamassa tuolla, tulostaminen kun on sen verran halpaa (40 senttiä/tuloste), että ihan harjoitusmielessäkin on pakko mennä asiaa kokeilemaan.
torstai 7. marraskuuta 2013

Talven laitot ovat alkaneet!

Ja niinhän se talvikausi sieltä tulee. Ja talvellahan sitä sitten laitetaan pyörää, eiks niin? Ensimmäiset palikat ovat nyt tilattu talven laittoa varten, eBaystä kun löytyi tänään aamulla varsin hauskat kytkin ja jarrukahvat. Pienillä pääkalloilla koristellut kahvat olivat myös todella inhimillisen hintaiset, hintaa kun Hong Kongista tilattuna tuli 9,31 € eikä postituskuluja tullut niin sitten penniäkään. Ja ovathan nuo ihan äärimmäisen hienot:

Muutakin kivaa löytyi eBaystä, joskin ihan vielä en lähtenyt tätä "muuta kivaa" tilaamaan. Nimittäin löytyihän sitä vihdosta viimein se hakusanakombo, millä löytyi niitä satulalaukkuja, mitä olen hakenut. Hakusanayhdistelmä "right solo saddle bag" tuottikin haussa jonkin verran hittejä LaRosan näyttäviin, yksipuoleisiin laukkuihin, joista ehkä parhaiten omaa silmää miellyttävä sportsterille suunniteltu, kulutettua mustaa nahkaa oleva yksipuolinen laukku.

LaRosan sivuilla tuolla oli hintaa 159,99 dollaria, mutta eBay kauppias chopperztuff myy laukkua 149,99 dollarin hintaan (tämän päiväisellä kurssilla tuo maksaa 111,31 euroa ja postareita sitten mätkäistään päälle 31,54 euroa). Ihan hirvittävän kova hinta tuo ei ole mielestäni noi tyylikkäästä laukusta, vai mitä olette mieltä?

Linkki tuotteeseen eBayssä.
keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Tulevaisuuden kypärä

Amerikkalainen Skully Helmets esittelee Youtube-videolla HUD-näytöllä varustettua uutta kypärää. Kypärässä on sisäänrakennettuna pienikokoinen infonäyttö, jonka saa näyttämään tietoja esimerkiksi tuevasta puhelusta, soivasta musiikista, GPS-navigoinnista tai näyttöön saa projisoitua kuvaa kypärän takaa.


maanantai 28. lokakuuta 2013

Kausi on lopuillaan

Sieltähän se talvi on jo tulossa ja nyt olikin aika siirtää pyörä talvisäilöön. Nyt alkaakin sitten talven puuhastelut.

Eipä ole viime viikkoina tullut enää kovin paljon ajeltua, osittain säistä johtuneista syistä, osittain kiusanneen selkäkivun takia. Pyörä parka on seisoskellutkin talon nurkassa vesisateessa ja peittynyt pikkuhiljaa puista putoaviin lehtiin.

Eilen sitten päätinkin siirtää pyörän talvisäilöpaikkaan, jossa myös tulen talven aikana huoltamaan ja kustomoimaan pyörää. Talvellehan on jo jonkin verran vähän suurempiakin suunnitelmia, näkyvimpänä uuden maalikerroksen hankkiminen tankkiin ja takalokariin sekä etulokarin yliteippaaminen mustaksi. Samalla vaihtuu myös takavalo. Maaliin pyörä ei lähdekään ennen, kun takavalo on saapunut, koska takalokari pitää vielä lyhentää valolle sopivaksi.
perjantai 18. lokakuuta 2013

Hiekkamontulla ompi mukavaa!

Tuossa ennen syysmyrskyjä ja sateita päästiin yksi sunnuntai emännän kanssa paikalliselle soramontulle ja kävin ottamassa parit rääsintäpyörähdykset. Kokeilin sitten polleena kaikennäköstä paremmalla ja vähä huonommalla onnistumisella. Alla olevasta linkistä löytyy kuvat joita taltioitiin todistusaineistoksi.

http://ozma.kuvat.fi/kuvat/M%C3%B6nkk%C3%A4ri/

Ai niin - 2min olin ehtinyt mennä niin alko kuulumaan ihan hirveä ääni - tuntui kuin metallia olisi irti moottoritilassa. Noh, pärrätin seis ja ihmettelemään. Kaikennäkösen vempuloinnin jälkeen nainen tokaisi, että "sullahan on kivi tuolla ketuissa!". Noh sitä sitten vengottiin pois ja homma jatkui - onneksi ei mitään isompaa tällä kertaa :)
maanantai 14. lokakuuta 2013

Bolttia katsomassa


 Ja pitihän sitä Bolttia käydä hämmästelemässä ihan livenäkin, kun sellaista oli tuotu nyt näytille liikkeisiin. Liikkeeksi valittiin Frank Nyman Oy Espoossa, josta myös oman pyöräni parisen vuotta sitten ostin. Valintaan vaikutti tietysti osittani myös mukaan lähtenyt ystäväni, joka itse asuu Espoossa.

Matkaan piti tietysti lähteä pyörällä, kun kelikin oli mitä parhain. Pikainen puikkelehtiminen Espooseen ystäväni luo ja sitten suuntasimmekin kohti liikettä. Nappasipa kaverini hyvän kuvasarjan seisoskellessamme punaisissa valoissa Nihtisillassa:


Mutta itse asiaan, eli siihen XV950:een. Demopyörä oli Frank Nymanilla valkoinen, joskin eihän noissa pyörissä väri vaihdu kuin tankin osalta. Hyvän näköinen se on valkoisenakin, mutta musta on enemmän se "minun juttu".

Pyörähän  näyttää luonnossa vielä paremmalta kuin kuvissa. Joillekin saattaa tulla hieman yllätyksenä, miten pienikokoinen pyörä se oikeasti on ja ehkä se vähän yllätti minutkin: päälle istuessa huomasin, että jalat ylttävät varsin asiallisesti maahan molemmin puolin.

Ajoasento vaikuttaa kovin sportstermaiselta. Se nyt ei ole mikään yllätys. Sen korjaamiseksi toki ei tarvitse paljon tehdä: siirtosarja ja korkeampi tanko varmasti korjaisivat asian. Ainut asia oikeastaan, mikä pyörässä ei oikein tuntunut olevan omaan käteen sopivaa, oli nuo paksut kahvat. Mutta niiden vaihtaminen nyt ei olisi kovinkaan kummoinen juttu, varsinkin jos muutenkin tunkkaisi tankoa.

Kyllähän se ihan sairaan hieno on ja kovasti kuumottelee kyllä moinen.




torstai 10. lokakuuta 2013

xv950:stä (eli sitä Boltia) katsomaan viikonloppuna

Konekesko, tuo Yamahan maahantuoja, järjestää tulevana viikonloppuna kymmenellä paikkakunnalla esittelytilaisuuden tuolle ehkä mielenkiitoisimmalle uutuudelle Suomen moottoripyörämarkkinoilla. Kyseessähän on siis tuon jo useaan otteeseen paljon hehkuttamani jenkkimarkkinoilla Star Bolt nimeä kantavan XV950, jota HD Sportsterin haastajaksikin on nimitetty. Sitä täytyy kyllä varmaan hilpaista katsomaan pyörää lauantaina.

Asian tiimoilta lisää konekeskon sivuilla:

http://www.yamaha-motor.eu/fi/experience/get-out-there/events/index.aspx?id=549945
torstai 5. syyskuuta 2013

Jotain jäi vielä talven listasta

Jotain vielä jäi mainitsematta talven suunnitelmista:

5) jarruletku. Jos nyt vihdosta viimein saisi sen pidemmän jarruletkunkin hankittua, niin saisi etupäätä vähän siistimmäksi ja tankoa tiltattua ihan inasen taakse.

6) Ilmanputsari. Vanha alkaa olla aika raato ja samallahan sitä voisi hankkiutua eroon noista Viragoille tyypillisistä sivupodeista ja saada siten pyörää näyttämään vähän enemmän laitetulta. Sopivan näköinen ilmanputsari tulikin jo vastaan Mosquito Bikerissä, pitänee talven aikana tilata sellainenkin.

Lisäksi vielä suunnittelemattomana ajankohtana olisi tarkoitus hankkia uudet takajalkatapit ja mahdollisesti uusi putkisto. Jälkimmäistä olen harkinnut ostaa custompart4less.com:ista, missä Highway Hawkin putkisto on hyvin kohtuullisella hinnalla (n. 250 €).

Keskustelin myös tuttavani kanssa mahdollisesta satulan teetättämisestä. Tuttava kun on verhoilija. Vähän jo sainkin kommenttia idean toteutuskelpoisuudesta. Koska puolisoni suostuu edelleen istumaan välillä pyörän kyytiin, ajatuksena olisikin teetättää paremman näköinen kaksipaikkainen satula. Olen miettinyt tuollaista gunfighter-tyyppistä satulaa, mutta niitä kun ei tahdo pikkuviragoon löytyä mistään, niin täytynee sellainen siis teetättää. Tokihan gunfighter-satulan tekemisen kanssa tulee vähän mutkia matkaan, satulalle kun täytyy mm. tehdä kokonaan uusi runko alkuperäisen ollessa kaksiosainen. Tässä hieman esimerkkiä siitä, millaista tarkoitan:


Paljon (lue: enemmän kuin tarpeeksi) on siis suunnitelmia talven ajalle. Olen aivan varma, ettei ihan kaikki kuitenkaan (taaskaan) tule toteutumaan tämän talven aikana, mutta hyvähän se on olla suunnitelmia takataskussa, ettei pääse mielenkiinto hiipumaan.
tiistai 3. syyskuuta 2013

Haavereita sattuu - Äänenvaimennin uusiksi! (Päivitetty 5.10.2013)

Töttöröö - mönkijä mennyt kuin ihmisen unelma niin eipä ole paljon tullut kirjoiteltua. Kuitenkin tuossa maanantaina meni mönkijästä äänenvaimennin semmoiseen kuntoon, että vaatii vaihtoa. Päätinkin käydä internetsin vaihtoehdot läpitte, mutta ei ihan hirveästi ollut erilaisia. Ongelmaksi voi myöskin muodostua sovittaminen paikoilleen ja kaikki muu. Onneksi ystäväpiiristä löytyy metallimies ja vielä lupasi kokeilla niin lähdetään kokeilemaan.

Perusideahan pöntöllä on, että se vaimentaa meteliä. Jotta meteliä saadaan vaimennettua, pitää sillä olla jokin kammio, jossa se pääsee sinkoilemaan ja torjumaan omia ääniaaltojaan. Mitä isompi pönttö on sitä enemmän on tilaa - toki tulee vähän epäkäytännölliseksi 100L tynnyri mönkijässä. Vanha pakoputki meneekin kaverille verstaalle kokonaisenaan niin saa katsoa sopivan kokoista alkuperäisestä.

Sisällä menevän putken/putkien/seinien tarkoitus on taas tehdä erilaisia vaikutuksia ääniin. Ratkaisuja onkin yllättävän monia. Löysinkin aiheesta itselleni hyvin selkeän sivuston ( http://koti.mbnet.fi/latka/ankkari.htm ), joka auttoi hahmottamaan ideaa. Päädyin luonnollisesti tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon, koska äänen vaimennus on itse säädettävissä. Tämä taas aiheuttaa ystävälleni enemmän harmaita hiuksia, koska ei tarvitse koko putkea purkaa.

Koska kyseisessä mallissa käytetään vaimennusvillaa ( esim. http://www.xlmoto.fi/aanenvaimennin-villa-1 ) on putken jomman kumman päädyn oltava irroitettavissa. Päädyin itse siihen, että putken takaosa olisi otollisempi - tiedä sitten onko oikeasti. Eli pöntön takaosassa on irroitettava kansi, jonka avaamalla voi lisätä / poistaa villaa tarpeen mukaan. Päätyyn tulee myös pieni mutka, jottei ammu ihan suoraan ääntä takanaolevien silmille. Toinen tapahan olisi tehdä pöntön toisesta päästä (moottoria lähempänä) kiristettävä ja avattava.

Lopputuloksena siis:

Ei siis muttereilla vaan pulteilla kiinni :)


Prokkis pitäisi vielä suhteellisen hätäisesti saada käyntiin, koska paikalla oleva pönttö on tällä hetkellä auki moottorin puoleisesta päädystä ja äänet ovat aika huvittavat.

Koska kyseinen putki on kokonaisuudessaan irti niin mietin samalla vaivalla putken uudelleenkunnostamista. Putki on aivan ruosteen raiskaama (talviajelut maantiella rokottaa). Eli hiekkapaperia kätöseen ja käy koko putken läpitte. Tämän jälkeen toki olisi hyvä heittää maali ja/tai semmonen hieno eristeteippi ( esim. http://www.allrightshop.fi/?l=AT&cat=4&grp=410&tuote=STKHRT04 ).  Katsotaan kun saadaan, putki kotio :)

Päivitys:
Tuossa kun ajatuksesta puhuttiin niin alkoihan kehittymään vähän enemmän :) Alla 3D-kuva tulevasta putkesta.

Mikkohan sitten innostu hieman enemmän suunnittelusta :)

Part II

Noniin! Aikaa vierähtänyt mukavasti ja putki alkaa olemaan valmis. Ensiksi haluan kiittää mahtavasta työstä kaveriani jonka ansiosta saan lähes samalaisen putken kuin olikin. Elikkä tuosta ylläolevasta poiketen käytettiin vanhan putken vaimennuksia. Mikäli vehje vielä tykkää viihtyä ensi kesänäkin tallissa niin todennäköisesti silloin uusitaan tuo takapönttö suunnitellun mukaiseksi.

Kuoren alta paljastuva putken vaimennus

Uusi pönttö
Sisukset sisällä
Toisesta päästä sisukset
Vanhaan putkeen kiinnitetty änkkäri + kiinnityspannat
Eli kyseisessä alkuperäisessä putkessa on seinämällä eristetty tuo äänen ja ilman virtaus. Huvittavaa, että toisessa päässä on 3 putkea ja toisessa vain 1. Kaippa tuo sitten jotenkin muuntaa ääntä. Villaa laitettiin (vanhat takaisin - uusitaan sitten jos katsastusmies sanoo jotain) ritilän ja pellin (uusi änkkäri siis rosteria) väliin. Eli varsinaisesti mitään muutosta äänenvaimennukseen ei ole tapahtunut. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan lähipäivä jotka kertovan minkälaista ääntä rupeaa tulemaan. 

Enää sitten vanhan putken puhdistus santapaperilla, maalaus ja laitto takaisin kiinni. Kiinnityksessä käytettiin tommosia pantoja jotta istuvuus olisi vähän yhteensopivampi. Lisää kuvia kun saadaan paikalleen ja testit suoritettua :)


Part III

Se on hänessä - pienen taistelun jälkeen. Ystäväni työ oli juuri niinkuin pitääkin, mutta tiedot vähän huonot. Eka moka tuli siinä, että kun putkea on jo aikaisemmin paikattu niin silloin jouduttiin pakoputkea lyhentämään. Toinen moka oli se, että muistin kiinnitysruuvien olleen vaakatasossa vaikka ne olivatkin 45 asteen kulmassa. Näiden kahden yhtälönä pakoputken pään kiinnitys moottoriin oli erittäin tuskallista, mutta mitä nyt vasara ja puuhalko ei korjaisi :) Kiinnitys tosin kusi tästä syystä myöskin, mutta saatiin kuitenkin toisella alkuperäisellä kiinnitysruuvilla äänenvaimennin kiinni runkoon - ilman että jousien ollessa pohjassa, äänenvaimennin ottaisi renkaaseen kiinni.




Heino 45 asteen tuning kulma!

Asennuksen timmellyksessä maalaus otti vähän osumaa. Pitänee korjata myöhemmin (samalla kun maalaa äänenvaimentimen)
Pakosarja saatiin kuin saatiinkin paikoilleen, mutta "komea" maalausjälki otti hienman osumaa. No mites sitten äänet? Täydelliset, piste. Eroa alkuperäiseen on vähintään positiivinen. En vielä ole ehtinyt testaamaan ilman virtausta huipuissa (se hurjat 80km/h), mutta uskoisin olevan äänien perusteella tismalleen sama. Sisuskalut kun änkkärissä on tismalleen samat niin tuskimpa mitään suuria eroja on. Eipä taida katastusmies maalauksen + mutakylvyn jälkeen löytää mitään sanomista pakosarjasta :) Jännä kyllä huomata, että rosterin sointiero (alkuperäinen pelti 3mm - rosteri 1,5mm) on olematon.




Search

Sisällön tarjoaa Blogger.
#1300 #auto #cruisailu #kaupat #koeajo #kupla #kupla #1300 #auto #volkswagen #kaupat #koeajo #kustomointi #laturi #polttoaine #volkswagen 1300 270 3D-tulostus 801 Ace Cafe ajokertomukset ajolasit ajovarusteet amazon anime auto autokoulu Bashan beetle Bell bensaletkut bensapumppu biltema blogit Bobster Bolt Bonneville bug Bullit Dinli DMX dokumentti elokuva esittely exodus flekti H-D hanskat Harley-Davidson harrastetoiminta HD hiilet hionta honda huilu huippunopeus huolto huppu Icon igniter ilmansuodin ilmaus Indian instagram irroitus iskunvaimentimet jarrut jumissa jäähdytin Jäähdytys kaasari kaasuvaijeri kahvalämmitin kahvat kaikki hajoaa kannentiiviste kansipahvi katsastus kaupat kerrospukeutuminen ketjut kiinnitys kirjat kirjoittajat kokoontumisajot koneteräsharja korjaus ktm kuljetus kupla kuplavisiiri kustomointi kuvat kypärä kypärät kytkin Laakeri laki lataus laturi Lauge Jensen laukut liikenne liikennevirasto lisävalot lisävarusteet Lontoo maalaamo maalaus matka matkakertomukset mattamusta messut moottoripyörät motonet musta Mönkijä nopeus oheistuotteet ohjaustanko ohjelmat onnettomuus paketti pakkaaminen pakoputki pakosarja perän jäykistäminen pesu photoshop pirkkala plus katsastus pohjamaali poliisi polttoaineensyöttö posti prototyypit puhelin puhelinteline pulverimaalaus raidetangon pää raidetanko rattaat rekisterikilpi rengasventtiili renkaat reppu retro saappaat sadekeli satula scifi sissybar sivustot sr400 srv250 Street Street 500 Street 759 strut sukat suprine suutin sytytystulppa sähkö sähkömoottoripyörä takaratas talvi talvivarusteet tankorukkaset tapahtumat tarvikkeet. tavarateline tee-se-itse tehoputki teippaus tekniikka tiedotus Toukoajot Triumph turvallisuus työkalut ultraäänipesuri uutiset vaatteet Vaihto vakuutukset valot vanne vanteet varaosat varusteet varustelu venttiilihattu verkkokaupat vian etsintä videot vilkut Virago visiiri volkswagen vultus vw xs650 xv250 xv950 Yamaha yccf ylikuumentuminen änkkäri äänenvaimennin öljyproppu öljyvaihto

Kirjoittaja

Blogiarkisto

Copyright Pärinää 2012