Amerikkalainen Lit Motors, joka kehittelee omien sanojensa mukaan innovatiivisia ja ympäristötietoisia ajoneuvoja, esitteli pari viikkoa sitten TechCrunchin tilaisuudessa kaksipyöräistä ajoneuvoa, joka kantaa nimeä C-1. Kyseessä on jonkinlainen moottoripyörän ja auton välimuoto, umpikorillinen kaksipyöräinen, ratilla varustettu sähkö kulkuneuvo, joka pysyy pystyssä ilman tukea. Varsin futuristisen näköinen kulkupeli pysyy pystyssä kahden gyroskoopin avulla ja näyttää toimivan ihan käytännössäkin ainakin jollain asteella.

Heti tulee mieleen, että voitaisiinko tätä tekniikkaa hyödyntää myös ihan tavallisissakin moottoripyörissä. Gyroskooppitekniikkahan ei ole kovinkaan uutta ja ihmeellistä, mm. erilaisissa laivoissa käytetään gyroja vähentämään meren aiheuttamaa keinuntaa.

Eilen taas päädyin tien päälle, tarkoitus oli käydä mönkijällä liikkuvan ystäväni kanssa kahvittelemassa. Kohtaamispaikaksi otettiin Nihtisillan ABC espoossa. Sääennuste oli lupaillut vähän sateen mahdollisuutta, joten varustauduin sen mukaisesti ja laitoinkin farkkujen sijasta ihan ajohousut jalkaan.

Ja niinhän siinä aina käy, eihän tuo reissu jäänyt pelkäksi kahvitteluksi. Päädyimme kurvailemaan pitkin hiljaisen Espoon katuja ja teitä ja pisimmillään päädyimme Suvisaaristoon niin pitkälle, kuin yleistä tietä riittää. Useamman tunnin kiertelyn ja kaartelun jälkeen taivaalla alkoi vilkkua ja lähestyvän ukkosen alta olikin sitten parasta suunnata kohti kotia. Kotiin päästyäni mittariin oli kertynyt kilometrejä satakunta.

Oikeastaan tämä koko tarina oli vain alustusta ja tekosyytä sille, että voin postata kuvan Spyderistä, joka pysäköi meidän viereemme Nihtisillan ABC:llä. Harvemmin tulee näitä erikoisuuksia edes vastaan missään. Pääsipähän samalla näkemään myös tuon tavaratilaan tuossa edessä, johon omistajan mukaan mahtuu jopa parikin kypärää.

Moottoripyöriä yritetään ajaa EU-direktiivin mukaan leimalle autojen tapaan. Jotenkin nyt tuntuu rahastuksen maulta tämä koko juttu, katsastuksen hyötyjä kun on vaikea osoittaa toteen. Suomen Motoristit RY on koonnut hieman perusteluja sille, miksi katsastaminen on turhaa, nämä perustelut löytyvät TÄÄLTÄ.

Samainen organisaatio järjestää myös asian tiimoilta mielenosoituksen huomenna lauantaina eduskuntatalolla, sinne kannattaakin kaikkien asiasta kiinnostuneiden mennä mieltään ilmaisemaan. Itse en valitettavasti paikalle pääse jo ennalta sovittujen muiden menojen takia. Kyseisestä mielenosoituksesta lisätietoa löytyy tapahtuman Facebook sivulta.

Moottoripyöräily on harrastuksena jo muutenkin menettänyt suosiotaan, syynä ehkä on osittain ollut yhteiskunnallinen muutos suhtautumisessa moottoripyöriin sekä harrastuksen korkeaksi kivunnut hinta vakuutusmaksujen yms. osalta. Emme tarvitse yhtään lisää maksuja moottoripyörille hankaloittamaan edelleen uusien motoristien saamista maahamme.

No niin, lähteehän se homma näpistä! Moni lukija on varmaan odotellutkin, että koska sitä teinituning-henkistä kamaa alkaa ilmestymään pyörän ilmeeseen. Ja tässähän sitä: joku aika sitten tilasin tuolta Kiinasta DX.comista granaatinmuotoiset venttiilihatut. Sarja oli tarkoitettu autoon ja niitä 4 kappaletta irtosikin n. 2,5 euron hintaluokassa. Vielä ei ole kranaatit kiinni kuitenkaan päätyneet, vaikka jokun aikaa ovat tuossa keittiön pöydällä pyörineetkin. Syy tähän löytyy aivan hintaansa vastaavasta laadusta: kranaattien kahvaosat eivät ole käytännössä mitenkään kiinni itse granaatissa ja tarvitsee näyttää hieman liimaa ennen kuin ne paikalleen voi laittaa.

Hieman yllätti kyseisten koristeiden koko. Odotin sellaista lähes normaalin hatun kokoista, ehkä noin 1,5-2cm korkeaa mötikkää, mutta nämähän ovat reilun kokoisia. No, ainakin näkyvät. Saapi vaan nähdä, kiehtooko ko. koriste myös ohikulkijoita niin paljon, että lähtee mukaan. Onneksi näitä on varapari ja uusienkaan tilaaminen ei maksa käytännössä yhtään mitään.

Kyseinen tuote löytyy dx.comista tuolta --> http://dx.com/p/universal-cool-grenade-shaped-car-tire-valve-caps-silver-4-piece-pack-73864 . Saatavilla myös muita värejä.

En oikein tiedä, mikä syysöissä viehättää. Jo mopoikäisenä huomasin, että syksyn pimenevät illat ovat parasta aikaa yksin ajelemiselle päämäärättömästi pitkin kaupungin (ja maaseudun) teitä ja katuja. Mopolla tulikin ajeltua syksyn pimeinä hetkinä pitkiäkin matkoja pitkin kotinurkkiani ympäröineitä hiekkateitä. Nyt hiekkatiet ovat vaihtuneet asfalttiin ja pyörään on kokoakin hieman tullut lisää, mutta jokin sama hohto siinä viileässä ja pimeässä yöilmassa on.

Eilen illalla minua vaivasi jokin omituinen levottomuus eikä kotona mikään aktiviteetti oikein tahtonut viihdyttää. Siinä vähän ennen kymmentä päätinkin sitten lähteä tuulettamaan itseäni, kun iltakin oli kauniin tähtikirkas. Vaihdettuani vilkun sulakkeen (ja putsattuani takavilkkujen liitokset poltettuani 2 kpl sulakkeita prosessissa) suuntasinkin kulkuni ensin kaupungille. Jokin kuitenkin pääni sisällä vaati lisää viimaa ja vauhtia ja kaupungista olikin siksi päästävä pois. Suuntasin kulkuni Meilahden ja Kuusisaaren kautta Otaniemeen ja sieltä Kehä I:lle. Kehällä sitten pääsinkin tuulettamaan kunnolla ja parikymmentä kilometriä vähän kovemmassa vaudissa tekikin tehtävänsä. Hieman kylmissäni ja rentoutuneena palasin kotiin.

--

Tänään aamusta olinkin liikenteessä ensimmäisen kerran tuossa kahdeksan aikoihin, kun kipasin Herttoniemen Alepasta vähän aamupalatarpeita. Ja aamupalan jälkeen sain sitten vihdosta viimein aikaiseksi mennä kiristämään ketjut pyörästä. Pitkään olinkin lykännyt tuota kiristysoperaatiota ja ketjut olivat vähän liiankin löysällä. Simppelin toimenpiteen jälkeen (sokka pois taka-akselin mutterista, mutteria löysälle, kiristetään ketjuja molemmin puolin kiristimistä, kiristetään muuteri takaisin ja sokka takaisin paikalleen) ketjut olivatkin kiristetty huoltomanuaalin mukaiseen kireyteen. Kävinpähän vielä päristämässä pienen lenkin kokeillakseni, ja paljon paremmaltahan se tuntui.

No sattuihan se sade viimeinkin kohdalle, johan sitä onkin koko kesä onnistu väistelemään. Juuri eilen illalla mietin, että pitäisi käydä varmaan hakemassa näille syyskeleille sadeasu kellarista satulalaukusta, mutta eihän sitä tietenkään sitten tullut haettua. Ja tottakai sitä sadetta sitten saatiin niskaan töistä lähtiessä. Onneksi sentään sade laantui puolesta matkasta ja selvisin suunnilleen vähän kastuneilla punteilla. En sentään ollut ainoa, muutama muukin moottoripyörä tuli vastaan eikä kaikilla kusteilla tosiaankaan ollut sadeasua. Tulipahan vastaan isohkolla HD:lla matkaa tekevä mieskin, joka oli varustautunut flanellipaidalla ja nahkaliivillä. Liikennevaloissa vastakkain seistessä näki kaverin ilmeestä, ettei ollut kovin tyytyväinen säähän/asustevalintaansa :D

Tuossa kotimatkalla noin Kallion kohdalla hävisivät vilkut pyörästä. Ilmeisesti sulake paloi, kun merkkivalotkin pimenivät kaikki. Vahvasti epäilen, että jompi kumpi takavilkkujen liitoksista otti hieman vettä ja siten poltti sitten sulakkeen. Pitänee tutkia, josko sulakkeen vaihto pelastaa tilanteen. Jossain välissä sitten voisi koittaa vähän paremmin vesieristää noita liitoksia takavilkuilta, nyt ne ovat lähinnä sähköteipillä eristelty.

Mönkijästä siirryttyäni kaksipyöräisten pariin, kiinnostus kypärissä siirtyi (lähinnä "tyyli ennen tarkoitusta"-ajatusmallin takia) avokypäriin. Olihan minulla toki hyllyssä jo 2 kpl avokypäriä ennestään (Osbe Tornado ja HJC CL-33N, joista jälkimmäinen sai tuossa kesällä mattamustan plasidip-kuorrutteen), mutta ainahan sitä tulee pidettyä silmät auki uusien vaihtoehtojen kanssa. Selaillessani tuossa noin viikko takaperin taas kerran Fc-moto.de sivustoa silmääni osui minulle ennestään tuntematon kypärävalmistaja: Project.

Projectilla tuntuu olevan runsas valikoima myös perinteisempiä avokypäriä uudemman mallisten jet-visiirikypärien lisäksi ja värivalikoimaakin löytyy jos jonkinlaiseen makuun. Varsinkin kyseisen valmistajan cafe racer-mallisto kiinnitti huomioni punaisine nahkoineen ja todella mielenkiintoisine värityksineen. Projectilta löytyy myös sisäänkääntyvällä aurinkovisiirillä varustettu Gordon kypärä, joka on hiilikuitukevlaria ja painaa hyvin vaatimattomat 980 grammaa.

Toinen mielenkiintonen valmistaja, joka tuli vastaan samaisessa verkkokaupassa on Momo Design. Momo yhdistelee hienosti retrotyylistä designiä nykyaikaisiin tekniikoihin ja muotoilukikkoihin saaden näin aikaiseksi hyvin ainutlaatuisen näköisiä pottia. Mm. nahkapäällysteisiä ja varsin retron näköisellä visiirillä varustettuja kypäriä Momolla veistellään hiilikuitu/lasikuitu seoksesta ja kypärien painot siksi pyörivätkin siinä noin kilon paikkeilla. Värivalikoimaa ja tekstuurejakin löytyy valikoimasta yllin kyllin. Momon kypäriä on näkynyt parilla skootterikuskilla täällä Helsingissä ihan liikenteessäkin ja täytyy kyllä myöntää, että pirun hyvän näköisiä mokomat ovat.

Osbe on kyllä kovaa vauhtia lähdössä itseltäni myyntiin, sen verran paljon houkututtaa ostaa jokin toinenkin hyvä avopotta. HJC on kyllä palvellut mitä loistavimmin ja on varsin hyvän näköinen nykyisen peilivisiirinsä ja mattamustan pintansa kanssa, mutta tekisi mieli jotain myös vähän toisenlaista avokypärää. No, aika sitten näyttää, josko jomman kumman näistä valmistajista potta saapuisi meidänkin perheeseen.

Kaikkihan ovat varmasti Facebookissa törmänneet näihin projekteihin, joissa n määrän ihmisiä pitää tykätä sivusta x, niin sivun perustaja tekee jotain hämmentävää. Tunnetuinhan näistä oli Jukka Mutasen projekti ajaa minikaivurilla Hangosta Kuusamoon, joka sitten toteutuihin ihan oikeasti viime vuonna.

Eilen vastaan tuli toinen samanlainen projekti, jossa toistaiseksi tuntemattomaksi jäänyt (ilmeisesti) kaksikko lupaa 10000 tykkäyksen jälkeen porhaltaa Lohjalta Nordkappiin sivuvaunulla varustetulla Honda Monkeyllä. Tykkääjiä on jo reilu 13000 ja sivuston luojat ovatkin luvanneet lähteä liikenteeseen 4.11.2012. Nähtäväksi nyt sitten jää, että onko tämä ihan todellinen juttu vai joku läppä.

Mikäli kyseessä on ihan oikea juttu, niin ei voi muuta kuin todeta, että onnea yritykselle. Tuohon aikaan kun Pohjois-Norjassa alkaa olla jo täysi talvi.

http://www.facebook.com/pages/10-000-tykk%C3%A4%C3%A4-niin-l%C3%A4hdet%C3%A4%C3%A4n-sivuvaunu-monkeyll%C3%A4-Nordkappiin-4-marraskuuta/188368741295224 

Pärinää!-blogi löytyy nyt myös Facebookista. Käykäähän tykkäämässä.

http://www.facebook.com/parinaa1

Icon on tunnettu varustemerkki varsinkin katupyöräkuskien keskuudessa. Elän ainakin vahvasti siinä uskossa, että ko. valmistajan varusteet ovat laadukkaita ja turvallisiakin, ainkin hintalappu vihjailee sellaisesta. Yllättävää kyllä, Iconilta löytyi myös itselleni jotain todella mielenkiintoista.

Olen tässä vähän harkinnut jonkin selkäpanssarin hankkimista. Liivi päällä ajellessa kun turvavarusteet kesäkaudella tahtoo jäädä hanskojen ja kypärän tasolle. Selaillessani läpi saksalaista Fc-moto.de verkkokauppaa tuliki vastaan varsin mielenkiitoinen tuote Iconillta: nahkaliivi selkäpanssarilla.

Kyseessä on Icon Regulator sarjan liivi (siitä tarkemmin Stripped malli, josta on karsittu kookkaat Iconin logot pois). Modernimpaa muotoilua edustava liivi on varustettu CE-hyväksytyllä selkäpanssarilla ja on aivan törkeän nätin näköinen. Saatavilla tuon Stripped version lisäksi on myös normaali Iconin logoilla varustettu versio (sekä mustilla että punaisilla logoilla varustettu versio on saatavilla) sekä ainakin maastokuvioinen, nylon päällysteinen versio (jota en kuitenkaan Iconin sivuilta löytänyt, mutta Fc-moton sivuilta se löytyy tästä.) 

Tilasimpas kokeeksi palan "hiilikuitu"-tarraa DealExtremestä. Tarkoitus olisi nuo poskipalat kokeilla teipata sillä ja katsoa, joskinko sillä onnistuisi myös esim. lokareiden teippaaminen. En nyt tiedä, onko tuo mitenkään pysyväisluontoinen ratkaisu väritykselle, mutta kun tuo pala maksoi kerran n. 2 euroa, niin ei sitä kovin korkealta putoa, vaikka lopputulos olisikin niin hirveää, että lähtisi teippaus saman tien kiitämään.

"Hiilikuitu"-tarra, pieni pala @ DX.com